rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

Surmanloukku

Tiesitkö että tyhjentynyt auton akku ja sähköinen ovien lukitus voi olla hengenvaarallinen yhdistelmä? En minäkään ennen näitä pakkkasia.

Kaikki alkoi siitä, että en saanut autoni ovia auki, en avaimella enkä kauko-ohjaimella. Avain kyllä pyöri lukkopesässä lyhyen matkaa, mutta ei tarpeeksi, jotta ovi olisi auennut. Pakkasta oli vielä reippaanlaisesti, joten ajattelin, että oven sisällä oleva mekannismi olisi jotenkin jäätynyt, joten jäin odottelemaan sisätilanlämmittimen vaikutusta vielä pariksi tunniksi.

Kun sekään ei auttanut, päätin kokeilla takaluukun kautta. Se aukenikin yllätyksekseni ja sinne vain mönkimään. Yritin avata takaoven sisäpuolelta, mutta se aukenikin vain vajaan sentin. Mitä ihmettä? No päätin ryömiä takapenkkien yli kokeilemaan etuovia. Se oli varsin hankalaa, mutta onnistui lopulta. Etuovien kanssa sama homma. Sen verran minulla välähti, että ennen peruuttamista, minulla oli vielä jalkaterät takapenkin takana, huomasin avata konepellin kuljettajan oven saranapuolen kohdalla olevasta vivusta.

Se peruuttaminen onnistui kyllä mahan osalta, mutta pysähtyi ennen rintakehää. Siinä sitten pyöri useampikin ajatus. Saisiko niskatuet nostettua pois? Ei saanut, ne kyllä nousivat ylös, mutta sitten tuli pysähdys. Näkevätkö naapurit, tuskin. Siinä sitten pyristelin. Menisikö kylkiluita poikki? Kuolisinko tähän, perse päin takaluukusta hohkaavaan pakkaseen? Noh, keuhkot tyhjiksi ja ponnistus, ja tulihan se ulos, mikä oli sisään mennyt. Että sellainen perätilasynnytys.

Konepelti auki, akkulaturi kiinni akun napoihin ja sitten alkoi tapahtua. Ovet aukenivat ja musiikki soi. Noh, pelkääjän puolelta soitin kiinni ja kuskin ovea yrittämään auki sisältäpäin. Ei aukea.

Jätän akun latautumaan ja menen sisälle odottamaan. Parin tunnin päästä vihdoin akku näyttäisi olevan sen verran latauksessa, että voisi yrittää, kiire jo kylille. Koska kuskin ovi on edelleen jumissa, irrotan laturin, koska penkkien välillä siirtyminen on hankalaa. Iso farmari, kuten minäkin. Käynnistämisen jälkeen joutuisin kuitenkin taas vääntäytymään takaisin irrottamaan laturin johdot, enkä tietäisi miten käynnistyminen onnistuu ilman laturin lisäapua. Ei käynnisty.

Seuraavan odotuskerran jälkeen onneksi kokeilen jälleen kuskin ovea auki ja nyt yllättäen onnistuukin. Ihmeellistä. Laturi irti ja käynnistymistä kokeilemaan. Ei oikein onnistu vieläkään.

Pitää sitten kävellä. Kerron myyjälle tarinan lyhyesti vitsinä. Hän on sen verran enemmän automies, että tietää kertoa lisää kyseltyään, että eniten käytetyn oven lukkosysteemi on yleensä se tahmein. Öljyt ehkä valuneet pois, tai jotain. En taida sille ovelle tehdä mitään. Se kertoo, että on aika ladata akku ja aina sitä pari kertaa toiselle puolelle vääntäytyy. Kerran muualla, toisen kotona, mutta ei kolmatta lyhyelle matkalle.

Mitähän tapahtuu, jos auton etupää joutuu veteen, sähkösysteemi menee mykäksi, saako ovet auki, kun joku on sisällä? Takaovissa on sentään kai aina käsikäyttöiset ikkunat.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Auto siis Ford Mondeo STW ja akku Boschin, ostettu syksyllä. Pari kertaa sitä jo lataillut, kun ajot ovat olleet niin lyhyitä. Nyt vain tuli vähän pidempi tauko, kun monet viettävät joulua nuuttiin asti ja minä olen syönyt pakastinta tyhjäksi, jotta sen voisi helpommin sulattaa. Loput ruuat vain Ikea-kasseihin ja pihalle siksi aikaa, kun pakastin sulaa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Olipa opettavainen ketomus vaarallisuudessaan. Jaaha, taitaa sittenkin Volvo Amazonit ja Ladat olla niitä turvallisimpia Suomen talviolosuhteissa.
Nuorehko Jeep Cherokee oli tosi paha, koska sen sähkösysteemit olivat aina paskana. Lasit eivät nousseet ( ei käsiveiviä). Takalasin pissapoika aina rikki saamoin tuulilasinpesuri. Laturi toimi jos toimi. Kyllä monesti oli vitsit vähissä.
Todella opettavainen case, Kiitos !

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kun mietin, että miten se akku oikein pääsi tyhjenemään, niin muistin joskus kauan sitten kuulleeni, että talvella pitää autoa joko ajaa tai ladata säännöllisesti. Taisi olla pelkkä lämpötilan vaihtelu, joka tyhjentää akun. Autoni sähköt ei siis "vuoda". Aikoinaan erään ex-avon tyttären ensimmäisen auton, muistaakseni 600 €, akkua piti ladata vähintään joka toinen päivä tai mieluummin joka päivä. Akussa ei ollut vikaa.

Eli merkillä tai iällä ei taidakaan olla niin paljon väliä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Niin, minä ainakin opin todella paljon, vähän kovemman kautta ;)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Siinä on Ford-kuski ollut "mukavuusalueen ulkopuolella", kuten sanonta kuuluu.

Sähköiset toiminnot autossa on hyvä renki silloin kun se sille päälle sattuu. Jos käsikäyttöistä vaihtoehtoa ei ole olemassakaan, tai se on pakkasen vuoksi pois pelistä (oven mekaaninen avaus), niin konstit totta vieköön loppuvat.

Hyvä esimerkki on pakkasella starttaaminen, johon "ennen" oli keinoja vaikka kuinka. Mäkilähtö/työntöapu/hinaaminen, kampikäynnistys, akun kantaminen tuvan lämpöön jo etukäteen... "nykyään" nuo kaikki ovat kukin omilla perusteillaan mahdottomia, kiellettyjä, vaarallisia tai vähintään riskialttiita temppuja.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Joo, akusta akkuun apuvirran antaminen on jo ihan tiedettä, koska hienot tietojärjestelmät saattavat vahingoittua pahasti. Ja tuhansien remontti on käsillä. Eli sitä ei enää pidä tehdä nykyautoille. Ehkä noille 10-15 v. vanhoille vielä onnistuu.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Mondeoni on vm. -98. Maksoi 1000 € yli 4 v. sitten. Lukkojen kanssa on ollut yllättävän paljon pientä ongelmaa. Muuten varsin halpoja korjauksia katsastuksen jälkeen. Keskimäärin varmaan noin 200 €/kerta yhden miehen nyrkkipajassa. Halpa auto voi tulla halvaksi käyttää, jos ostaa vähän jykevämmän. Bensan kulutukseksi mittasin alkuaikoina noin 8 l/100 km. Yritän välttää jarrun käyttöä. Silloin sitä bensaa turhaan kuluu.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #5

Juuri noista syistä minulle riittää loppuikääni näitä Gyllenhammerin volvoja (ei siis kiinalaisia). Niin itselleni kuin monille sukulaiselleni olen hakenut 940- ja v70-volvoja, suunnilleen hakupalkalla Hollannista ja Saksasta. Suomen valtion vaatima tullausmaksu on vanhoista autoista olematon (200-300 euroa) ja sikäläiset volvot ovat päässeet helpolla (ei suolausta ja pelkkää asfalttiajoa). Siitä ei auto enää parantunut, kuten tietää ikean umpiwisu Ingvar Kampradkin:

http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/1...

Tämänhetkisen volvoni matkamittarissa lukee parhaillaan 654 000 km. Paras suoritus on 870 000 km, mutta matka loppui Karjalan Prääzässä "hauskahkon" nokkakolarin jälkeen:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/09/13/...

Muuten tuosta mondeosta tosikertomus Venäjältä: neljä tuttua suomalaismiestä olivat projektimatkalla menossa Kostamuksen kautta Petroskoihin kunnes yhtäkkiä (pahan montun jälkeen) auto sammui kuin seinään. Kaikki sähköt hävisivät eikä vehje enää lähtenyt käyntiin, täyspimeä kun oli. Porukka oli aivan korvessa ja pakkasta oli kohtuullisen paljon. Kun yksi mies rupesi jo tekemään nuotiota (ja onnistui siinä), toinen älysi kännykkävalon avulla lukea ohjekirjaa. Pitkään selailun jälkeen hän huomasi vian: takakontissa varapyörän alla on ns. hätäkatkaisija, joka on suunniteltu peräkolaria varten (kun bensasäiliö on takatilassa pahassa peräkolarissa kaikki sähköt kytkeytyvät pois). Mies painoi nappia ja avot! Pääsivät aamuyöllä Petroskoihin.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #11

Kiitos. Ajattelin laittaa linkin tuohon ylempään kirjoitukseesi, mutta parempi, että teit itse.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Lopulta aika pienellä vaivalla ja helposti tuosta selvisin. Minullahan ei ollut mitään tietoa alussa, mistä oli kysymys. Aikaa tai pikemminkin odottelua kyllä oli. Siinä sitten ehti samalla miettimään, mistä on kyse. Itse toimintaan meni ehkä 10 minuuttia. Jos olisi ollut tietoa, olisin heti ryöminyt ja homma olisi hoitunut minuutissa.

Otsikko on tietysti liioittelua. Olisin varmaan yrittänyt kierähtää auton etuosassa, jos peruuttaminen ei olisi onnistunut. Toinen joka nyt tulee mieleen, on jaloilla ja käsillä tukien nostaa kattoa ja sen pehmusteita sen sentin tai pari, joka jumitti.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Sama päivä, josta kerroin, alkoi työaseman kiintolevyn rikkoontumisella, joten kirjoitus piti kirjoittaa läppärillä, jossa ei kaikkia asetuksia ole viilattu, kuten oikolukua, joten kirjoitin emacsilla. Nyt alkaa uudella kiintolevyllä olla kaikki tärkein ja äsken Firefoxin oikoluku varoitti, että emacsilla on väärin kirjoitettu, mutta se johtuu oikolukusanaston puutteista.

Laitoin äsken alustuksen Libreofficen oikolukuun eikä se löytänyt yhtään virhettä vaikka itse löysin julkaisun jälkeen ensimmäisestä kappaleesta sanan "pakkkasia". Hyvin nuo automaattiset oikolukijat pitävät taitoa yllä.

Anteeksi off-topic. ;)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kun muistini palailee vähän pätkittäin tai hitaasti, niin tulee mieleen eräs kuulemani työkavereiden keskustelu auton veteen tippumisesta. Yksi väitti, että jos ovet aukeaisivat toiseen suuntaan, olisi ne helpompi avata ja toinen, että veden paine on kuitenkin niin suuri, että ei ovea kuitenkaan jaksa avata. Sitten oli tietysti keskustelua ikkunan toiminnasta, mekaaninen vs. sähköinen.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kaikkiin pieniin rakoihin minäkin sitten itseni tungen vaikka ei ole tietoa poispääsystä. Näin jälkikäteen siitä auton katon ja takapenkin selkänojan välistä olisi helpoimmin päässyt kaatamalla selkänoja eteen. Sekään ei olisi haitannut, jos se kaadon aikana pienentää välitilaa, koska selkänoja on kahdessa osassa. Olisi tietysti ollut järkevintä kaataa se selkänoja heti ennen väliin tunkemista.

Että sellainen tapaus.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset