rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

Työpöydän ylähylly

  • Ylähylly taas käytössä.
    Ylähylly taas käytössä.
  • Ylähylly vielä pihalla muutostyön ja kunnostuksen jälkeen.
    Ylähylly vielä pihalla muutostyön ja kunnostuksen jälkeen.
  • Tärkeimmät valmistuksessa käytetyt työkalut eli lastuavat terät. Yllä muotojyrsinterä ja alla tapitusporanterä syvyysvasteella. Pyörösaha ei oikein samaan kuvaan mahtunut ja tappijyrsin unohtui.
    Tärkeimmät valmistuksessa käytetyt työkalut eli lastuavat terät. Yllä muotojyrsinterä ja alla tapitusporanterä syvyysvasteella. Pyörösaha ei oikein samaan kuvaan mahtunut ja tappijyrsin unohtui.

Nyt tuli hyvä tilaisuus esitellä eräs suunnittelemani ja tekemäni huonekalu, kun päätin muuttaa ja kunnostaa sitä hieman. Päätökseen johti Billnäsin vanhan kirjoituspöydän kunnostus ja sen aikana selvinnyt tieto, että Tikkurila on lopettanut Dicco huonekalulakkojen valmistuksen. Minulla oli sitä vielä puolisen litraa, mutta se ei olisi riittänyt kirjoituspöytään, joten piti ostaa uudempaa alkydipohjaista petsilakkaa. 

Vanhan ajan maalit sarjan nitroselluloosapohjainen Dicco on melkoista tavaraa. Ohenteena on tinneri ja se kuivaa todella nopeasti, melkein nopeammin kuin sitä ehtii levittämään. Pöytälevyille se esimerkiksi on varsin kätevää ja muutaman kerroksen lakkaaminen ja hiominen onnistuu jopa muutamassa tunnissa. Työpöydän ylähyllyyn olin alkuaan käyttänyt juuri Diccoa ja kun kerroksia oli tullut laitettua turhan nuukasti, voisi hyvin vajaan purkin lopun kätevästi hyödyntää. 

Billnäsin työpöydän oli joku barbaari osittain maalannut valkoiseksi, mutta alkuperäistä lakkapintaa vielä löytyi. Dicco sulaa tenulla, mutta alkydipohjaiset ei, ja Diccoa se Billnäsin alkuperäinen oli. Alkydipohjainen valkoinen vanha maali taas suli voimakkaan emäksisellä kaustisella soodalla (Biltemasta ainakin löytyy), mutta viemäriraettakin voisi varmaan käyttää. Vähintään kumihansikkaat ovat pakolliset maaleja kemikaaleilla sulatettaessa. Ennen valkoista maalia joku oli osittain kunnostanut työpöytää tummalla petsillä ja lakalla. Työpöydän näkyvät puuosat ovat tammea ja tumma petsi, esimerkiksi mahonki, peittää hyvin virheitä ja olisin itsekin tehnyt saman valinnan. 

Takaisin ylähyllyyn. Muutostyö oli korottaa sitä lisää sekä korjailla hyllyn ja jalkojen liitoskohdat petsillä ja lakalla sen verran, että ne eivät satuta silmää. Sen lisäksi vanhan lakkauksen täydentäminen lisäkerroksilla. Korotustarve johtui pystyyn käännetyistä näytöistä, kuten yllä kuvassa näkyy tai oikeammin kasvuvarasta mikäli vaihdan näyttöjä isompiin. Nykyiset juuri mahtuivat ennen korotusta, mutta keskimmäistä näyttöä kääntäessä sitä piti myös kallistaa, jotta kulma ei olisi ottanut kiinni.

Ikää ylähyllyllä on kuutisen vuotta. Sen leveys määräytyi työpöydän mukaan. Ylähyllyn jalat ylettyvät juuri yli työpöydän sivujen. Hyllyosan korkeus tuli kätevästi siten, että kahdesta kaksi metriä pitkästä 18 mm liimapuulevystä jäi 150 cm pitkien vaakalevyjen sahaamisen jälkeen jäljelle kahden pystylevyn mittainen pätkä eli ne vielä puoliksi. Hyllyn syvyydeksi tuli 60 cm, joka on 15 cm vähemmän kuin työpöydän syvyys.

Hyllyosan liitokset ovat liimattuja, joka tarkoittaa, että sitä ei voi purkaa, mutta toisaalta liitokset eivät löysty. Vanerinen takalevy on upotettu tappijyrsimellä tehtyyn syvennykseen sekä liiman lisäksi naulattu. Liimapuuosat ovat liiman lisäksi kiinni toisissaan puutapein. Koko rakenne on hyvin jäykkä ja kestävä. Levyjen reunat ovat pyöristetty yläjyrsimen muototerällä.

Ylähyllyn jalat on tehty ylijäämistä. Oli lattilautaa ja koolinkia. Sähköhöylää varmaan käytin ja pyöristykset muototerällä. Tämän huonekalun selvästi suurin heikkous on huojuntaherkkyys sivusuunnassa, joka johtuu jalkojen rakenteesta. Pelkän koolingin käyttö olisi varmaan auttanut, mutta alkuperäinen sijainti oli seinässä olevassa syvennyksessä, jonne se leveytensä puolesta juuri mahtui. Alkuperäinen ajatus lienee ollut, että lattialaudan ohuuden ansiosta sen ja syvennyksen sivun välistä mahtuu johtoja, joita kertyy tietokoneiden lähistölle aina. Ensimmäisessä sijoituspaikassa huojunta ei siis olisi päässyt mitenkään niin pitkälle, että olisi ollut rikkoutumisvaaraa. Seuraavissa sijoituspaikoissa kävi selväksi, että myös työpöydän sivut rajoittavat sivuhuojuntaa. Äsken tekemäni hyllyosan korotuksen jälkeen huojuntaherkkyyden pitäisi olla vielä suurempi, mutta ei se vieläkään haittaa. Jos haittaisi, olisi esimerkiksi ruuvikiinnitys työpöydän sivuihin yläosaan helppo ja tehokas ratkaisu. Jalkojen pyörät eivät käänny ja se oli tarkoituksellinen valinta, lisää tukevuutta. 

Jalkojen ongelma oli tiedossa jo ennen korotusta ja harkitsin kyllä uusien jalkojen tekoa, mutta mitä sitä toimivaa korvaamaan. 

Mitäs tässä nyt enempää, aika yksinkertainen mööpeli ja tarkoituksella. Ei vaan ole vastaavaa tullut vastaan.

Ai niin, lokeroissa on rasiaporan reiät takalevyssä johtoja varten. Nykyisen viritinvahvistimen lisäksi niissä on ollut tietokoneita ja pienempää sälää, päällä tietokoneita, UPS sekä pienempää sälää. Varsin kätevä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ensimmäisessä kuvassa vasemmalla oleva ylemmän tietokoneen paikka oli ylähyllyn päällä, mutta nyt se jää odottamaan seuraavan projektin alkua. Sen käyttöjärjestelmänä on OpenIndiana ja siitä kirjoitin aiemmin Paranoidin backup-reseptin. Silloin käyttöjärjestelmänä oli vielä OpenSolaris, mutta siitä ei julkaista enää uusia versioita, joten päivitys OpenIndianaan oli paras ratkaisu.

Kyseisen koneen alla on toinen, HP Proliant ML350 G5 ja ylemmän koneen kiintolevyt olisi tarkoitus siirtää alempaan. Tärkein syy on se, että ylempi ei osaa Wake On Lania (WOL) eli se ei osaa käynnistyä verkon kautta annetusta käskystä. Uudessa verkon yli kopioivassa skriptissä olisi tarkoitus olla backup-koneen käynnistys käskyllä "wol <mac-osoite>", kopioinnit sekä muut backup-koneen viikottaiset rutiinit ja sitten sammutus odottamaan seuraavan viikon kierrosta. On aika tyhmää pitää konetta koko ajan päällä, jos sen pääasiallinen käyttö on kerran viikossa tapahtuva muutaman tunnin työ. Jos sille vielä muita hommia kerääntyy, voi sen aina tarvittaessa käynnistää etänä wollilla.

Se kiintolevyjen siirto ei kuitenkaan ole ihan simppeliä sillä niitä on 11 kappaletta ja kiinnityksiin täytyy keksiä ratkaisuja.

Toinen vanhempi kirjoitukseni, jota ensimmäinen kuva täydentää on Kolmipäinen näyttö, resoluutio 4020x1680. Siinä ne kolme näyttöä nyt ovat. Leveyssuunnassa oli kasvuvaraa aiemminkin, nyt on myös korkeussuunnassa.

Edit: Oli jäänyt käskystä "wol ..." loppuosa pois, kun "väkäset" tulkitaan html-tägin aluksi ja lopuksi. Ne pitää kirjoittaa muodossa & lt; ja & gt; ilman välilyöntiä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tarvitsisin kirjoittamiseen seisomakorkuisen työtason selkäni takia.
Kävin kerran Ikeassa, siellä oli sellaisia , mutta vain myyjille, ei myynnissä.
Vois olla idea laittaa vähän vastaavanlaisella systeemillä kuin esittelemäsi jokin viritys kirjoituspöydän päälle.
Mutta työkaluissa ei löydy kun vasara ja käsisaha ja taitokin on puutteellinen.
Kiitos kumminkin ideasta, se avasi mahdollisuuden ,jota en ole tullut ajatelleeksikaan.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Et tarvitse työkaluja. Sopivan kokoinen pöytälevy, sen alle molempiin päätyihin matalat hyllyt, joiden lokeroihin pääsee sivuilta ja ne kirjoituspöydän päälle. Esimerkiksi kirjoilla voi korkeutta hienosäätää ylemmän pöytälevyn ja hyllyjen välissä. Uskoisin, että ainakin lähelle sopivan kokoisia matalia hyllyjä löytyy valmiina. Mitään ei tarvitse kiinnittää toisiinsa, koska painovoima hoitaa homman riittävän hyvin.

Ainakin Bauhausissa on sahauspalvelu keittiöhin tarkoitetuille työtasolevyille. Liimaavat varmaan kanttinauhatkin päätyihin, jos valitset laminoitua levyä. Se on vähän kallista, mutta pinta valmis ja hyvä. Liimapuulevy olisi selvästi halvempaa ja kai sitäkin jossain mittoihin pätkitään. Eikä se paljas puupinta niin paha ole. Lika vain ei lähde helpolla pois.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kiitos, toi kuulostaa varsin toimivalta ohjeelta.
Kanttiliimaukset ja pintakäsittelyn osaan sentään itekin tehdä. Tosin materiaalit voi tulla kalliimaksi ellei löydä sopivia jätepaloja.
Harmitti kun naapuri just vähän aikaa sitten hajoitti roskiin kokopuisen tason ennen kun kerkisin väliin. Se olisi ollut tähänkin tarkoitukseen just sopiva.
Nyt muistankin, että taisin jonkun purkukuormasta kerjätä työtason keväällä kun suunnittelin linnunpönttötalkoot. Täytyy kattoo onko vielä tallella.
Tuollaista sinun asiantuntemukseen perustuvaa valistusta ja neuvojen antamista ihailen ja se kohottaa foorumin arvoa palvelun tasolle.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kiitosta kehuista.

Arvasin, että halpaa ratkaisua kaipaat. Nykyään toimistotöissä on melko tavallista, että työpöytien korkeutta voidaan säätää sähkömoottorilla seisoma-asennolle sopivaksi asti. Nokialla Salossa ns. flexi-työpisteissä sellaisia taisi olla suurin osa. Hintaa en ole ottanut selville, mutta lienee aika reipas. Kiinteissä työpisteissä ruuvisäätö jaloissa istuma-asennon rajoissa on halpa ja riittävän vaivaton ratkaisu.

Omaa työpöytääni korotin muutaman sentin nostamalla sen laatikostojen päälle. Laatikostot tein itse, jolloin pääsin määräämään korkeuden juuri sopivaksi. Ne laatikostot olivat varhaisia harjoitustöitä. Ei sellaisia yleensä kannata itse lähteä tekemään. Harjoitus ja säätö yhdessä ovat jo aika hyvä syy.

Tuo työpöydän korottaminen oli yksi projekti, joka lähti tekun ergonomian opetuksen kritiikistä ja havainnoista käytännön mitoituksessa. Silloin normi-ihminen oli jotain 175 cm pitkä ja minun pääni on kolhiintunut niin useasti oven yläkarmiin, että tiedän sen olevan liian vähän. 220 cm pitkä sänky oli suurin projekteista. Minä olen vain 187 cm pitkä, mutta kun nukuin mahallani, jalkaterät + 10 cm, olkavarret + 10 cm ja vielä 10 cm varmuuden vuoksi niin se on tuo 220 cm.

Vielä tuosta työpöydän korottamisesta yksi idea. Mene kirppareille, etsi sopiva työpöytääsi pienempi puinen pöytä ja sahaa jalat sopivaan mittaan. Sen voi sitten nostaa pois työpöydältä, kun selkä ei enää vaivaa. Korkeussäädettäviä putkijalkojakin saa ihan kohtuulliseen hintaan ja silloin jää se kuuluisa aina on yksi jalka neljästä ilmassa -efekti kokematta. Pituuksia on aika laaja skaala.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Oikein arvasit, ei ole budjeetissa liiemmin flexibiliteettiä. Kierrätyskeskuksesta voi katsastaa, mutta ei niistä yleensä löydä mitä etsi, paljon muuta mahdolliseti käyttökelpoista kamaa tuppaa tarttua mukaan.
Luulen, että se hyllyratkaisu olisi parempi tilankäytönkin kannalta kun jalkojen varaan.
Fysioterapeutti ehdotti satulatuolia, mutta luulen etten jaksaisi siinäkään istua kovin kauan.
Ei se selkä vaivattomaksi muutu, mutta särkyä voi vähentää erinäisin keinoin.
Katsotaan...remontoitavaa riittää.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kun tuo hintapuoli nousi esiin, niin tarkistin mitä tuon ylähyllyn materiaalit maksaisivat. Biltemasta ei löytynyt 2 m pitkää levyä, joten pitäisi valita kokoa 2400 x 600 x 18 @ 36,90 €, yhteensä ~ 72 €. Kun muut oli ylijäämää tai vaikeata arvioida, niin sanotaan, että reilu 100 € yhteensä.

Liimapuulevy on vähän kallista, joten Byggmaxin hinnastosta Hyllytaso valkoinen, 600x2480x18mm, melamiinipinnoitettu, 18,90 €, yhteensä ~ 38 €, tiputtaisi hintaa, mutta muiden osien pintakäsittely ainakin pitäisi miettiä uudelleen.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä juuri kunnostin avovaimoni vihaaman perintöpöydän, joka on sellainen jatkettava keittiön pöytä suoraan 70- tai 80-luvulta. Luulin kokopuiseksi. Sepä ei ollut. Maalit maksoivat enemmän kuin pöydällä on hintaa, mutta en antanut sen haitata. Ihan hyvä siitä tuli.

Tuollainen viritys olisi hyvä kyllä. Pitäisi saada tulostin pois lattialta. Tosin voisi viimein hankkia sen serverin, niin sen voi sitten tunkea vaikka vaatekomeroon (ihan varmasti saan luvan, joo). Komean näköinen kyllä.

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

Dyykkaamalla löytää hyvää matskua. Tai ei huonekaluja tarvitse dyykata. Ne on roskiksen viereen laitettuna.
Eli, aina kuun vaihteessa kun jengi muuttaa toisiin asuntoihin kannatta naapurikerrostalojen roskisaitojen ulkopuolelta katsella tavaraa. Sen voi tehdä vaikka fillaroidessa, kyllä huonekalut ovat aina roskisaidan ulkopuolella ja näkyvät kauas.
;>)

Facebookissa on myös kaupunkikohtaisia dyykkaussaitteja.

Henry

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ylimainostettua sanoisin minä. Itse en ole löytänyt mitään sillä tavalla, mutta ei kyllä harrastustakaan ole ollut. Huuto.netistä sen sijaan olen löytänyt hyvinkin halvalla huonekaluja. Vaatekaappi 5 € ja keittiön kaapisto 15 € esimerkiksi. Kirpputorit taas ovat aika kehnoja. Niiden valikoimaa ei oikein viitsi tutkia, kun pitäisi mennä paikalle, seuloa, hintataso on turhan korkea ja tarjonta ei kovin hyvää ole.

Eli huuto.net on ehdottomasti paras. Tori.fi:täkin on tullut käytettyä, mutta se on kokonaisuutena huonompi. Hakutoimintojen avulla niistä löytää nopeasti ja samalla voi googlata lisätietoja, jos on tarpeen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuten kerroin jotkut ovat niin tunnollisia, että hajoittavat säiliöihin.
Ei huonekaluja sillai saa jättää roskiksen viereen, siit menee ylimääräinen maksu.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid
Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

No tuo on jo ihan järkevää toimintaa. Edellä mainitsemani huuto.netin hinnat olivat lähinnä kiitoskauppaa eli maksettu hinta oli lähinnä ostajan osoitus vakaasta halusta hyödyntää ostettua tavaraa.

Niistä mainituista keittiön kaapeista osa meni remontin yhteydessä edelleen keittiön kaapeiksi, mutta vain rungot. Ovet ostin uusina. Loput yläkaapit menivät autotalliin työ- ja harrastetilan käyttöön. Alakaappeja en tainnut huolia yhtään tai sitten ne ovat autotallissa odottamassa loppusijoitusta. Osan kaapeista jätin myyjälle, kun en keksinyt niille käyttöä ja ne uusilla korvatut ovet ovat pilkottu jo polttopuuksi.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset