Kasvihuoneen pohja ja kasvatuslaatikoita

Puutavaraliikkeen pihalla oli sahauspalvelulta jääneitä koko levyn pituisia noin 20 cm leveitä tukevia vaneripaloja lähinnä naurettavan halvalla, olisiko ollut pari euroa kappale. Vaimon kanssa oli ollut juttua kasvatuslaatikoiden hankkimisesta, mutta valmiit olivat olleet sen verran hintavia, että ostaminen oli jäänyt. En muista kumpi nämä kaksi asiaa ensin yhdisti, mutta kuormaan niitä mahtui 16 kappaletta eli neljän laatikon tarpeet. Kulmarautoja sekä ruuveja tarvittiin lisäksi ja taisin hieman lakkaa laittaa reunoihin vesitiiveyden lisäämiseksi. Samaa vanerityyppiä kutsuttiin aiemmin yleisesti vesivaneriksi, koska sen liima kestää kosteutta, mutta puuaines kyllä hitaasti hapertuu liiallisesta kosteudesta. Kustannukset siis luokkaa kympin per laatikko.

Rakenteessa huomattavaa on vain kulmapala, jollainen näkyy yllä kuvassa, joka on otettu myöhemmin kootussa kasvatuslaatikossa. Toinen tapa varmistaa, että kulmat pysyvät suorina eivätkä ruuvit löysty, on käyttää kulmissa jäykistäjänä neliön mallista puuta. Se soveltuu paremmin, jos levy on ohutta ja ruuvi voisi halkaista sen. Paksu levy kestää ruuvinkin ilman esiporausta, mutta paineimakäyttöisellä viimeistelynaulaimellakin voi nauloja ammuskella.

Kasvatuslaatikoita olen tehnyt kolmessa vaiheessa. Kun ne neljä laatikkoa eivät riittäneet tein yhden lisää painekyllästetystä. Siinä ei ole nurkissa kolmiopalaa jäykistämässä, mutta 45x45 koolingin pätkät riittävät hyvin. Viimeisimmät kaksi tuli tehtyä, kun öljysäiliön päällä oleva vanha vaneri oli reunoista liian pitkälle hapertunut ja korvaavasta levystä jäi vaneria yli.

Kasvihuoneen pohja

Kasvihuone tarvitsee tasaisen pohjan. Toteutustapoja on monia, mutta betonilaatat ovat kestäviä ja neliöhinta on vain runsaan kympin ja 15 euron välillä riippuen laatan paksuudesta. 50 mm paksu kestää esimerkiksi auton alla, mutta 40 mm paksu on tähän tarkoitukseen riittävä ja hieman halvempi. 

Tärkein tekijä valinnassa oli kuitenkin maapohja. Tonttimme on hiekkaharjua ja mistä tahansa kaivaa pintamaata noin 20 cm pois, niin tulee vastaan hiekkarannalle sopiva hiekka. Kauemmin paikalla asunut naapuri tiesi kertoa, että parin talon päässä uudehkon talon perustuksia kaivaessa hiekkaa oli riittänyt ainakin parin metrin syvyyteen. Laattojen pohjatyö olikin helppoa: pintamaan poisto, kuopan kaivuu viereen, sieltä hiekka laattojen pohjaksi ja kuopan täyttö pintamaalla. Hiekan tasoitus kahden suoran pattingin välissä lanaamalla ja ne ohjaavat pattingit tietysti vaaterissa. Hiekka täytyy myös tiivistää, mutta paremman puutteessa oma paino kenkien kautta annosteltuna riittää vähemmän vaativiin kohteisiin. Hiekan päälle laattojen alle vielä kangas, jotta rikkaruohot eivät kasva.

Jos oma tonttisi on routiva, pitää kärrätä soraa ja silloin betonilaatat eivät ehkä ole se järkevin ratkaisu vaikka muutoin onkin varmasti laadukkain. Toinen hankaloittava tekijä on, jos paikalla on kasvanut puu ja sen lahotessa maa painuu.

Kuivausteline

Huuto.netistä löytyi käytettyjä 50 mm paksuja betonilaattoja, mutta koska teline ei vaatinut tasaista pohjaa, levitin hiekkaa suoraan nurmikolle vain pahimpien epätasaisuuksien tasaamiseksi, jotta laatat eivät kovin paljon irvistelisi. Kunnollisen pohjatyön tekeminen on aika raskasta hommaa. Kangas tietysti laattojen alle ja laattoihin kulmahiomakoneella läpimenevät urat tolppakengille.

Remontista oli jäänyt vanhaa keskuslämmityksen putkea ja se sopi hyvin kuivausnaruja kannattamaan. Yleensähän vastaavissa telineissä näkee koukkuja, jotka on hitsattu putkeen, mutta putken läpi pystyssä tuleva ruuvi ajaa saman asian pienemmällä vaivalla, välineillä ja vakio-osilla. On minulla hitsausmuuntajakin, mutta se koukkujen taivutus ja kaikki muu. Muutenkin tässä projektissa oli tarkoitus päästä melko pienellä vaivalla ja kustannuksilla. Teline on pihan perällä takapihalla. Ainoa mikä jälkikäteen harmittaa, on ne angry birdsien suosimat puut vieressä, joista ne paskovat pyykeille ihan liian usein.

Kirjoituksessani Vatsalihasliikepenkki on lisää kuvia kuivaustelineestä.