rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

Kun parasta ennen onkin parasta jälkeen

  • 6,1 kg juustoa kypsymässä.
    6,1 kg juustoa kypsymässä.
  • Kauden herkkua säilööntymässä. Oikeanpuoleisessa kuivurissa on melko kookkaita yksilöitä.
    Kauden herkkua säilööntymässä. Oikeanpuoleisessa kuivurissa on melko kookkaita yksilöitä.

Eilen oli hesarissa mielenkiintoinen juttu otsikolla Älä pelästy päiväyksiä – vanhaa ruokaa voi syödä. Lyhyt lainaus kiteyttää sanoman: "Esimerkiksi maitoa voi juoda viikon päiväyksen jälkeen ja jugurtteja, viilejä sekä piimää vielä paljon pidempään. Löysin taannoin jääkaapista vuodeksi sinne unohtuneen avaamattoman maitorahkapurkin. Kun avasin sen ja maistoin, se oli aivan käyttökelpoista. Säilykkeiden ja keksien nyrkkisääntö on, että jos ne ovat kunnossa vuoden kuluttua päiväyksestä, niitä voi käyttää yhtä hyvin viiden vuoden päästä." Kommentti on elintarvikemiehenä YK:n alaisessa FAO:ssa työskentelevän Sebastian Hielmin suusta.

Lukijoiden kommenteista aika mainio on jannemikaelin:

"Suomessa ei aikoinaan edes saanut mureaa lihaa, kun liha olisi pitänyt riiputtaa ennen käyttöä. Silloin ei ollut kylmätiloja.

Sitten matkustin Espanjaan ja ostin lihaa lihakauppiaalta. Hän otti roikkumasta naudanpuolikkaan, jonka ympärillä kuhisi kärpäsiä, ja kysyi kuinka paljon ja mitä lihanosaa. Liha oli erinomaista."

 

Juusto on kuitenkin ihan eri asia. Se vain paranee vanhetessaan. Minut herätti syksyllä uutisointi ns. putin-juustojen päiväyksistä. Iltasanomista 15.8.2014:

"Valion viestintäjohtaja Pia Kontunen vahvistaa IS:lle, että Venäjän markkinoille valmistetuissa Oltermanni-juustoissa on puoli vuotta pidempi parasta ennen -päiväys kuin suomalaisille kuluttajille valmistetuissa samoissa juustoissa.
....
- Juuston maku voimistuu kypsyessään. Koska suomalaiset ovat tottuneet miedon kermajuuston makuiseen Oltermanniin, suomalaisella leima-ajalla voimme taata, että sen ajan puitteissa maku säilyy totutun kaltaisena. Jos juustoa säilyttää pidempään, maku voimistuu, kun juusto jatkaa kypsymistään, Kontunen avaa."

Minun 6,1 kg juustovarastoni ei taida kestää puolta vuotta syömättä. Vanhempien edam-pakkausten parasta ennen päiväys on 12.4.2015 eli niitä pitäisi säilyttää vielä melkein viisi kuukautta. Kermajuusto on tuoreempaa, parasta ennen 30.4.2015, mutta kyllä se mielestäni on jo epätavallisen maukasta.

Aina juustoa ei ole kannattanut säilyttää pitkään. 80-luvulla oli joku Valiota pienempi meijeriketju, jonka juustot olivat usein homeessa kaupan hyllyssä jo ennen parasta ennen -päiväystä. Sen jälkeen vastaavaa ei ole tullut vastaan. Tapauksesta taidettiin uutisoidakin ja valvontaa kiristettiin, jos oikein muistan. Muovipakkaukset olivat silloin vielä aika uusi ilmiö. Kuivaan juuston pintaan home ei kovin helpolla iske.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juu minäkin tyhjennän suuhuni Tiinan unohtuneet jugurtit aina muutaman kuukauden vanhoina.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Hesarissa oli ehkä kolmisen vuotta sitten kolumni Isä on meidän perheen koira/sika ja sitä naureskeltiin, kun niinhän se meilläkin oli. Harmitti välillä, kun ei ehtinyt kaikkea pelastamaan.

UHT-maito kyllä menee pilalle suunnilleen parasta ennen aikoihin. Kyllä sitä juoda voi, mutta kun se on erottunut melkein läpinäkyväksi "vedeksi" ja sakaksi, niin ei se oikein enää täytä tarkoitustaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Einesmaksalaatikon (Rainbow rusinaton, 1,29 euroa) viimeinen käyttöpäivä oli 8.5.2015. Jääkaappisäilytys venähti sen verran pitkäksi, että avasin kannen vasta 9.5. Ensimmäisenä vastaan tuli kaksi homepilkkua, joten satsi päätyi suoraan kompostisankoon.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Niiden pakkaukset eivät ole ilmatiiviitä ja jääkaapissa on välillä melko kosteaa, kun sinne päässyt huoneilma jäähtyy ja homeet viihtyy. Sama ilmiö tietysti kaikissa kylmätiloissa, mutta silti se jääkaappi kannattaisi tarkistaa ja mahdollisesti pestä. Luin juuri äskettäin sienten viljelystä ja neuvottiin pesemään tai pyyhkimään kloritella tai isopropyylialkoholilla pinnat, joita ei voi steriloida painekattilalla. Kai käsidesikin kelpaisi. Home on kyllä sitkeä. Jossain viininteko-oppaassa neuvottiin liottamaan uudestaan käytettäviä pulloja vuorokauden juuri homeen takia.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Estin jääkaappia homehtumasta pyyhkimällä kaapin etikkaan kastetulla talouspaperilla ja laittamalla tyhjennettyyn kaappiin vielä etikkaiset talouspaperit hyllyille. Aiemmin tyhjän kaapin ovet oli jätety auki, mutta hiirten vuoksi suljettiin tällaisin sisuksin. Oli etikka niin vahvaa, että valot kaapista menivät pitkäksi aikaa. Hometta ei ole näkynyt ja valotkin palasivat. Olen sittemmin jättänyt tyhjän jääkaapin päälle, kun olemme olleet poissa hiukan pidempään;D Ei ihan energiatehokasta, mutta näin toimienkaan ei tule hometta eivätkä hiiret vieraile. Toki hiiribaari taisi tuhota lähiasukkaat.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Suosittelisin maalaisjärjen yleistystä vaikka repertuaarilla vanha makkarooni käy, mutta vanhentuneita hyytelöitäkin maista.

"Juusto on kuitenkin ihan eri asia. Se vain paranee vanhetessaan."

Siinähän sitten syö nautinnolla sanonko miltä maistuvaa vanhaa valkohomejuustoa :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Varpaanväli tai perunalaari tuli mieleen jostain ihmeen syystä!

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Homeita on useita eri lajeja ja jos juustoon ei home kuulu, on se aika paha merkki.

Camembert on aika hankala juusto. En tiedä, miten kauan sitä pitäisi jääkaapissa säilyttää, että se kypsyisi, ehkä puoli vuotta, mutta huoneenlämmössä se kypsyy kai parissa viikossa. Senhän pitäisi olla sisältä kuin sulatejuustoa, kun se on kypsää. Haju sellainen aika ammoniakkipitoinen ja vahva. On hyvää. Kaupasta ostettu on sellaisenaan ihan kelvotonta.

Aurajuustoa pitäisi löytää taas "punaleimaisena". Talvella sitä ostin muruna ja maku oli ihan tavallinen muutama kuukausi "yli-ikäisenä". Se on kai jo alussa niin hyvää, ettei paljon paremmaksi muutu.

Hesarin jutussa varoiteltiin kalasta ja listeriasta. Muuten terve haju-, näkö- ja makuaisti riittävät varsin hyvin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomalaiset ottavat viinat ja juustot mieluiten raakana, eivätkä halua ymmärtää mitä menettävät.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Joo, ja lähikauppias kysyi kerran pitäisikö mulle myydä kypsät banaanit tuplahinnalla sen sijaan että laittaa ne tarjoukseen, minä kun niitä kypsiä ostin :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Banaanit kerätään raakana ja kypsytetään vasta Suomessa, mutta silti ne syödään Seijaa ja muutamaa muuta lukuun ottamatta raakoina.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #9

Avokadojahan myydään raakana puoleen tai jopa kolmasosahintaan verrattuna kypsiin. Ei siis ihan tyhmä kysymys kauppiaalta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #17

Missä? Anno domini oli pääkaupungissa pieni lihakaupan nimellä kulkeva, jossa kysyttiin avocadoja ostaessa milloin tulee käyttöön. Kypsyttämisniksejä tietty on.

http://www.makuja.fi/artikkelit/3301976/tiesitko/o...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #21

En ole kovin tarkkaan sen hintoja seurannut, mutta välillä niitä on ollut tarjouksessa alle 3 €/kg, mutta sitten, kun etsii tarpeeseen, on hinta kypsillä yli 6 €/kg. Kypsiä en ole huomannut tarjouksessa olevan.

Kiitos tuosta kypsytysniksistä. Toinen avokadoniksi, joka tuli äskettäin vastaan, on sitruunamehun lisääminen. Se estää käsitellyn avokadon ruskistumisen. Kai se säilyvyyteen muutenkin vaikuttaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #23

Sitruunamehu onkin hyvä tummumisen estäjä, about mustajuuresta omenaan.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #21

Avocadot ja omenat samaan astiaan. Omenat kypsyttävät myös avocadot.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Ja tuosta tuli mieleen että juustokin on hyvä ilmata eikä vetäistä juustotarjottimelle jääkaappikylmänä, vaan huoneenlämmöstä otettuna.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä olen viimeaikoina ihmetellyt fermentointia. Koitan saada aikaiseksi limppareita ja inkivääriolutta ilman hiivaa. Se on lopulta aika läppää, minkälaisia bakteeriliemiä tuolla suuressa maailmassa porukka valmistaa ja käyttää ravinnokseen.

Törmäsinpä jopa siihen, että amerikkalaiset kaupittelivat suomalaista viilibakteeria 15$ satsi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ei se ilman hiivaa käy. Viinirypäleen pinnalla on aina villihiivoja, mutta nykyään ne taidetaan useimmiten tappaa ja liemeen lisätään viljeltyä "puhdasta" hiivaa, siis yhtä tai ainakin haluttuja lajikkeita.

Viljojen pinnallakin hiivoja tietysti on. Ei se olut muuten olisi lähtenyt käymään muinoin. Silloin kun tein aikoinaan ruisleipää, ensimmäinen satsi lähti kunnolla käymään vajaassa parissa vuorokaudessa ilman lisättyä hiivaa. Taikina-astiaa ei sitten pesty vuosiin.

Hiivat on tietysti sieniä ja samalla tavalla jonkin lajin voi viljelemällä eristää petrimaljoissa. Painekattila korvaa autoklaavin jne. Kotioloissakin onnistuisi.

Bakteerit on sitten ihan toinen juttu.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Tottahan tuo. Lähinnä tarkoitin, että ilman lisättyä hiivaa. Testasin jo kuivahiivalla ja en suuremmin pitänyt - maistui simalta. Pitäisi saada vahvempi inkiväärin maku siihen.

Toisaalta netistä saisi tuota Ginger Beer Planttia tilattua, joka on jonkinlainen hiivan ja bakteerin symbioosi, mutta jota ei ihan tuosta vaan saa aikaiseksi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #13

Villihiivoihin luottaminen on aina vähän arpapeliä. Lopputulos voi olla etikkaa tai homeetkin voi iskeä. Jos kyseessä on lyhyt käyminen, kuten leivän teossa, ei kovin suurta vaaraa ole, mutta jos pitkä käyminen, kuten viinin teossa, ei riskiä oikein kannata ottaa.

Minä en ole kovin syvällisesti viimeaikaiseen tietoon käymisprosesseista tutustunut, mutta kiehtova aihe se kyllä on. Joskus 70- ja 80-luvuilla hankin hieman perustietoja, joita silloin ja suomeksi oli aika heikosti saatavilla. Hiivoja ja muita tarveaineita vielä heikommin, kun ei netistä voinut tilata.

Nykyjään aihealueella voi hyödyntää helpommin tietotekniikkaakin. Linux Journalissakin on ollut ohjeita jääkaapin muuntamisesta tasalämpöiseksi käymiskaapiksi. Ohjaukseen kelpaa muusta käytöstä poistettu läppäri, rasberry pi tai jopa arduino. Etelämpänä viinitiloilla tietysti maakellari on halpa ja hyvä ratkaisu.

Silläkin tavalla käyttäminen on nykyään lähempänä tietotekniikkaa, että reseptejä jaetaan OSS-periaatteella. Brew dogilla oli muistaakseni joku juhlavuoden olut tms. avoimella reseptillä ja vähemmän tunnettujen reseptejä varmaan löytyy tuhansittain.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #14

Juu, home iski jo yhteen ja se pöhinä loppui kuin seinään. Nyt on jo kolmas kokeilu menossa, mutta alan epäillä, että nuo kaupan inkiväärit ovat sen verran putsattuja, että niiden kuorissa ei ole mitään. Tarina nimittäin kertoo, että sekä "bug" ja "plant" ovat pääosin inkiväärin omista juurista syntyviä. Juureksilla ylipäätään on kuulema erilaisia symbiooseja homeentorjuntaan.

Se olisikin mielenkiintoista testata lähtisikö jonkin kasvin maavarresta käyminen pystyyn.

Myrkkyjä keitellessä... :P

Mutta pakkohan se on tuo "plant" tilata netistä. Parilla kympillä sen saa ja sitä pystyy ruokkimaan ja kasvattamaan itse. Kuka nyt ei sieni-bakteeri-symbioosia halua lemmikikseen?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #15

Mahtaisiko pettymyksesi makuun johtua pääosin siitä, että käytit ilmeisesti tuoretta inkivääriä? Kuivatun maku pitäisi olla vahvempaa. Suppilovahveroiden maku ainakin muuttuu melko paljon vahvemmaksi kuivattuna.

Suomeksi aiheesta ei näytä paljon olevan, mutta http://en.wikipedia.org/wiki/Ginger_beer ilmeisesti antaa perustiedot. GBP on hiivan ja maitohappobakteerin symbioosi, mutta se jää vähän epäselväksi, että kuinka paljon alkoholia valmiissa tuotteessa pitäisi olla.

Yleensäkin inkiväärijuomat näyttävät olevan brittiläisen imperiumin peruja, kuten vain englanniksi ja kantonin kiinaksi oleva sivu http://en.wikipedia.org/wiki/Ginger_wine vihjaa.

Jäämme odottamaan raportointia kokeilujen onnistuessa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #16

Sitä voisi kokeilla sitä inkiväärijauhetta ja esim. jotain viini- tai oluthiivaa. Jos en saa viikon sisään onnistumaan muuten, niin ensimmäinen satsi noihin käymisastioihin menee jauheesta.

Sen kyydissä ajattelin kokeilla tehdä sellaista kola/root-juomaa. Katselin ohjeita, että käyttävät koivun kaarnaakin niissä. Minulla on pakuria - sehän on melkein pakko testata.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #18

Minä en oikein usko, että hiivoilla olisi kovin suuria eroja, jos prosentit pysyvät melko alhaisina. Jos mennään reilusti yli viiden, niin sitten jo eroja helpommin huomaa. Käyntilämpötilallakin taitaa olla suurempi merkitys. Tavallista (leipomo)hiivaa siis mielellään perusjuttuihin. Hiivat ilmeisesti tuottavat vähän erilaisia sivutuotoksia lämpötilasta ja jo tuotetun alkoholin määrästä riippuen.

Helpoimmin tuota pääsee testaamaan kylmätislauksella. Noin 5-prosenttisesta lähtönesteestä tulee yhdellä tislauskerralla ihan eri makuista kuin vastaava noin 10-prosenttinen pelkästään käyttämällä tehty neste. Kylmätislaus poistaa veden, ei tiivistä alkoholia, joten kaikki maut säilyvät. Kylmätislattu olut on kuin oluttiivistettä.

Wikipedian inkivääriolutsivulla mainittiin sitruuna- tai limemehu. Sitä kannattaa usein lisätä ainakin vähän. Estää homeita ja peittää sivumakuja.

Minä tein aikoinaan ihan samanmakuista juomaa kuin nykyään kaupassa myytävä lonkero seuraavalla reseptillä:
10 l vettä
2 kg sokeria
1 greippi
2 sitruunaa
4 pakettia hiivaa
Tuota juotiin keskenkäyneenä, jolloin se oli vielä makeaakin. Nykyään tiputtaisin sokerin puoleen ja lisäisin mahdollisesti makeutusainetta maun mukaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #19

Eka satsiin en ajatellut lainkaan edes yrittää alkoholia saada aikaiseksi, kunhan ei tule simaa. Palaa käpy ja menee elämä pilalle jos tulee simaa.

edit. Tuolta tilasin "kasvin".

http://www.gingerbeerplant.net/

Oisko tuolle parempi suomenkielinen nimi "juuri"? Tuosta jos saan jotain aikaseksi, niin pistän raportin pystyyn kyllä. Pitää koittaa saada se kasvamaan toki myös.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #20

Aika jännää tarinaa. Tuon osoitteen reseptin perusteella kyllä siihen ainakin pari kolme prosenttia alkoholiakin ehtii tulla. Jos lähtö on 10 - 15 % sokeria, niin ainakin 5 % sokeria pitäisi saada pois, josta pelkällä hiivalla tulisi 2,5 % alkoholia. Virvoitusjuomissahan sokeria on yleensä 10 %. Viidessä vuorokaudessa hiiva ehtii tekemään arviolta 2 - 3 % alkoholia riippuen aika paljon olosuhteista.

Se olisi aika tärkeä tietää, miten paljon tai nopeasti se maitohappobakteeri sokeria syö tai pilkkoo. Rasvattomassa UHT-maidossa sokeria on 4,9 % ja kyllä se viili aika nopeasti muistaakseni valmistui, kun sitä pikkulapsena ollessani tekivät. Yö tai pari. Finelin mukaan viilissä on vielä 3,5 % laktoosia eli aika nopeasti viilijuuri itsensä "ulosteisiin tukehtuu" ;)

Viilin englanninkielisen wikipedia-sivun nimi on muuten viili. Ei taideta paljon muualla tuntea. Ruotsissa tietysti filbunke tai fil suomenruotsalaisten parissa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #20

Juu. Juuri on perinteinen, mutta aika usein sitä käytetään yhdyssanan osana, kuten taikinajuuri, viilijuuri jne. Viilijuuressa on peräti kolmea mikrobia, hiivaa, maitohappobakteeria ja hometta.

Englanninkielessä ei ole suoraa vastinetta juuren tälle merkitykselle. Taikinajuuren englanninkielinen wikipedian vastine on sourdough eli sananmukaisesti hapantaikina.

T Piepponen Vastaus kommenttiin #20

Joo pistä ihmeessä infoa jos tulee hyvät inkväärsimat tuolla. Ehottomasti ehkä tointaisi säästää siitä myös juuriymppi. Vois onnistua niin, että siirtää vartin kiehutettuun ja jäähdytettyyn laihaan hunajaveteen pienen osan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #31

Pöhisee koko ajan. Savonlinnaan ensi viikoksi, niin pitää keritä fermentoimaan tuo kilju tuosta, että saa GBP:n turvaan jääkaappiin säilöön. Jälkikäyttö on 5 päivää, eli ensi viikon viikonloppuna olis maistiaiset. Käy ihan perkeleen hyvin tuo.

Hunaja on lievästi antibakteerinen, eli sitä ei suositella. Tuosta periaatteessa suodatetaan joka kerta se juuri talteen. Se on tuollasta klimppiä. Sen voi kuivattaa ja pakastaa ja se herää yli vuodenkin päästä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Elintarvikehygieniaan liittyen tulee mieleen melko tuore tapaus vuodelta 2010 tai 2011. Työpaikan naapurissa oli kebab-paikka ja muut lähimmät lounasruokalat olivat puolen kilometrin päässä. Pari kertaa siellä käydyn jälkeen oli maha hieman kipeä ja löysä sekä muistoissa lihan epäilyttävä haju. Sen jälkeen en ole kebabia syönyt.

Selitys tai vahvistus tuli sitten myöhemmin. Olin nähnyt useasti pihalla Agalin pakettiauton tuomassa lihatuotteita naapuriin. Tammikuussa 2012 oli kaikissa paikallisissa ja valtakunnallisissa lehdissä juttuja kebablihaskandaalista.

Silloin kun viimeisen kerran söin kebabia, tupakoin vielä ja hajuaisti minulla on aina ollut heikko. Silti haju kertoi vähintään puoli vuotta ennen skandaalin paljastumista, että kaikki ei ollut kunnossa. Tarinan opetus siis on, että kannattaa luottaa aisteihin enemmän kuin päiväyksiin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Samaa mieltä. Omat vaistot paljastavat kyllä onko syötävää vai ei. Usein olen käyttänyt viiliä, jossa parasta ennen päiväys kauan sitten mennyt. Hyvää on ollut.
Aikanaan Elannon myymälässä kesätöissä leikkelin juustoista homepintoja pois ja paketoin niitä myyntiin. Silloin ei vielä ollut tietoa parasta ennen päiväyksistä. En usko, että ihmiset sen enempää saivat vatsaoireita kuin tänä päivänäkään. Home mehupullon pinnassa ei haitannut. Homekorkki poistettiin ja mehun sanottiin olevan juomakelpoista. Muistan kyllä, että home ainakin joskus maistui. Paransi vain lauluääntä ;D. Myöhemmin vasta opin, että se näkyvä home ei ole kaikki, vaan home on tunkeutunut paljon syvemmälle. Ei kovasti hilloissa ym oleva home enää maistu, juustot ovat eri asia paitsi, jos ovat alkaneet kasvattaa ihan uutta hometta pintaa.
Kerran olen palauttanut StiryVillessä viinipullon, kun siinä oli jokin sivumaku. Tarkkana on oltava.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset