rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

Kaikki blogit puheenaiheesta Mannerheim

Mannerheimin ”poika” talvisodassa

Mannerheimistä on monta tarinaa ja lisää keksitään. Talvisotaan sijoittuvan uuden kirjan (A.M. Frost: Näkymätön kuolema, Bazar 2018) pääosassa seikkailee Mannerheimin ”poika”. Majuri Peder Jangin sanotaan olleen Mannerheimin tuliainen Mantšurian kukkuloilta, Kiinaan tekemältään vakoilu- ja tutkimusretkeltä.

”Niin, se Mannerheimin poika. Oikeastaan se tuntuu aika uskottavalta, jopa todennäköiseltä”, järkeilee kirjailija Frost kirjan loppuun tehdyssä ”haastattelussa”.

Isontalon Antti hautoi Marskin murhaa

Hätkähdin hieman, kun luin uutta kirjaa suomalaisista SS-miehistä. Kirjassa esitettiin yhtäkkiä varmana tietona, että seitsemän sodan veteraani Antti Isotalo (1895-1964) oli valmis antamaan käskyn Mannerheimin murhaamiseksi jatkosodan jälkimainingeissa. Alahärmässä syntynyt Isotalo oli kuuluisan puukkojunkkarin Antti Isotalon pojanpoika.

Eräiden SS-miesten haaveilema vallankaappaus, johon Isotalon väitetty murhasuunnitelma liittyy, on sivujuonne uudessa kirjassa (André Swanström: Hakaristin ritarit - Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset, Atena 2018).

Mannerheim rakasti naisia kuin hevosia

Mannerheim oli ratsuväen upseeri ja innokas hevosmies. Ei siis ihme, että hän arvioi ihmisiä samalla asenteella kuin hevosia. Tärkeitä olivat kävely, ryhti ja eleet.

Tätä asetelmaa käyttää Raija Oranen tehokkaasti hyväkseen uudessa kirjassaan (Raija Oranen: Marsalkan ruusu, Otava 2018). Romaanin lähtökohtana on presidentti Mannerheimin oleskelu Portugalissa talvella 1945 seuranaan vain henkilääkäri ja adjutantti. Siellä yksinäinen, vanha marsalkka muistelee elämäänsä, myös naisiaan ja hevosiaan:

Mannerheim ja saksalainen suudelma

Mannerheim oli vastahakoinen sulhasmies, kun Suomi kiemurteli kaksi kertaa Saksan sylissä 1900-luvulla. Molemmilla kerroilla saksalaisesta suudelmasta uhkasi tulla kuolonsuudelma.

Suomi haki turvaa Saksasta sekä kansalaissodassa että jatkosodassa. Näihin kahteen Suomen historian käännekohtaan Juha Vakkuri keskittyy uudessa romaanissaan (Juha Vakkuri: Mannerheim ja saksalainen suudelma, Like 2017). Samanniminen näytelmä menee parhaillaan Helsingin kaupunginteatterissa.

Hitler Mannerheimin kuokkavieraana

Kun Hitler oli lähtenyt Mannerheimin 75-vuotispäiviltä takaisin Saksaan 4.6.1942, Suomen herrat olivat äimän käkenä. Miksi Hitler tuli Suomeen keskellä sotaa? Eikö hän todellakaan vaatinut mitään?

Presidentti Rytikin ihmetteli Mannerheimille, tuliko Hitler Suomeen vain onnitellakseen marsalkkaa. Mannerheim kevensi tunnelmaa ja tokaisi: "Herra presidentti, onko syntymäpäiväni liian vähäinen syy korpraalille lentää onnittelemaan marsalkkaa?"

Aristokraatti sarkatakissa

Mannerheimin (1867-1951) syntymästä tulee ensi kuussa (4.6.) kuluneeksi 150 vuotta. Hänestä on kirjoitettu lukuisia kirjoja, patsaita on pystytetty ja myyttiä on murskattu: on ollut musta Mannerheim, naistenmies Mannerheim, homo-Mannerheim, hulttio-Mannerheim ja nyt astuu ylväänä esiin aristokraatti sarkatakissa (Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim - Aristokraatti sarkatakissa, Otava 2017).

Nuori Mannerheim oli hulttio

Nuori Mannerheim aiheutti harmaita hiuksia lähipiirilleen. Kun hänet oli erotettu Haminan kadettikoulusta, Eva-mummo kirjoitti kirjeessään: "Hänen tulevaisuutensa on tosiaan synkkä. Hänellä ei näytä olevan kunniantuntoa, eikä ymmärrystä sen vertaa, että kehittäisi itseään ja koettaisi käydä kadettikoulunsa voidakseen elättää itsensä, kuten niin monen muun köyhän pojan on täytynyt tehdä."

Julkaise syötteitä