rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

ZFS:n evaluointia - 20. 12. 2011

  • ZFS:n evaluointia - 20. 12. 2011

ZFS kyllä, mutta mikä käyttöjärjestelmä. ZFS:ää voisi käyttää Linuxissakin, mutta Solaris on tullut tutuksi työelämässä ja OpenSolariksessa on muitakin hyviä ominaisuuksia. OpenSolariksesta ei kuitenkaan tule enää uusia versioita. Entä Oracle Solaris Express tai OpenIndiana tai sittenkin Debianin ja Illumosin ytimen yhdistävät Nexentastor ja Illumian?

Solariksen ehkä suosituin ominaisuus on virtualisointitekniikka, josta käytetään nimitystä zones ja aiemmin containers. Se on kaikkein tehokkain virtualisointitapa, koska se ei oikeastaan ole virtualisointia vaan vahvistettu chroot. Kaikki "virtuaalikoneet" käyttävät samaa ydintä, mutta eivät näe muiden muisti- ja prosessiavaruutta. Erikoistapauksena ovat ns. branded zones ja yksi niistä on Linux. OpenSolariksessa (en tiedä, onko sama mahdollista Solariksessa ja missä versiossa) on emulointikerros, jonka avulla sen ydin näyttää Linuxin ytimeltä. Varsin vahva ominaisuus siis.

Täytyy kuitenkin heti huomauttaa, että zones on jo vanha tekniikka ja vastaavia löytyy muillekin käyttöjärjestelmille. BSD:n jails pitäisi olla samanlainen ja Linuxille kaupallinen Parallels Virtuozzo Containers tai sen ilmaisversio OpenVZ. Wikipedian sivu  http://en.wikipedia.org/wiki/Operating_system-level_virtualization listaa luultavasti kaikki.

Crossbow on tavallaan virtualisoinnin jatke. Se on virtuaalinen verkkoympäristö. Sen avulla voi yhdessä koneessa rakentaa lähiverkon virtuaalikoneiden ja virtuaalikytkinten avulla.

ZFS:n deduplikointi sopii erittäin hyvin yhteen tämän tapaisen virtualisoinnin kanssa. Virtuaalikoneiden hakemistot pitää vain laittaa samaan levypooliin, jotta deduplikointi toimisi.

Kuva, satunnainen aiempaa täydentävä tieto

10/100-megainen verkkokortti ja AOC-kortti, johon on kiinnitetty toisesta verkkokortista suojapelti. Alla on OpenSolaris-koneen emolevyn manuaali.

Surffaillessa löytyi tieto, että Supermicro USAS2-L8i:lle löytyy suoja/kiinnityspelti, joka sopii tavalliseen PC-koteloon. Hinta on vain 1,3 €, mutta postitus maksaa pari kymppiä. Kaupan sivu on http://nz.mouser.com/ProductDetail/Keystone-Electronics/9203/?qs=sGAEpiM... . Onneksi tutkin hieman tarkemmin minkälainen pelti on kyseessä ja huomasin, että se onkin tarkoitettu verkkokorteille. No, minulla on vanhoja 10/100-megaisia verkkokorteja ja 3comin 595:ssa on reiät juuri oikeassa kohdassa ja niitä löysin heti kaksi kappaletta. Ainoa ongelma oli, että se kieleke, johon ruuvi kiinnitetään oli noin millin verran liian lyhyt, mutta se sai taivuttamalla pidemmäksi. Leatherman vyöllä on käytännöllisen nörtin eräs tuntomerkki.


No, tarkastellaan eri käyttöjärjestelmävaihtoehtoja. Oracle Solaris Expressissä kiinnostavin on lisenssiehdot. Kun niitä etsii huomaa, että Oracle Solaris Expressiä ei enää mainita erillisenä tuotteena. Se on Oracle Solaris 11 sovelluskehittäjille tarkoitetulla OTN-lisenssillä: http://www.oracle.com/technetwork/licenses/solaris-cluster-express-licen... , jonka keskeisin kohta on:

LICENSE RIGHTS
Except for any included software package or file that is licensed to you by Oracle under different license terms, we grant you a perpetual (unless terminated as provided in this agreement), nonexclusive, nontransferable, limited License to use the Programs only for the purpose of developing, testing, prototyping and demonstrating your applications, and not for any other purpose.

Tosin muualla lisätään ( http://www.oracle.com/technetwork/indexes/downloads/index.html#servers ):
"Developers:
All software downloads are free, and most come with a Developer License that allows you to use full versions of the products at no charge while developing and prototyping your applications, or for strictly self-educational purposes."

Huomaa lisäys "or for strictly self-educational purposes." Ehkä minun käyttötarkoitukseni laajasti tai vapaasti määritellen voisi käsittää täyttävän lisenssiehdot, mutta kun vaihtoehtoja on, jätän väliin. Tuote on kuitenkin ladattavissa sivulla http://www.oracle.com/technetwork/server-storage/solaris11/downloads/ind... , jos hyväksyy lisenssiehdot.

OpenIndianasta ei ole vielä valmista versiota. Tällä hetkellä uusin kehitysversio on 151a. Se on jaettu Desktop- ja Server-versiohin ja molemmat voi ladata sivun http://openindiana.org/ kautta. Desktop-version arvostelu löytyy sivulta http://www.linuxbsdos.com/2011/10/15/openindiana-151a-desktop-review/ . Vakaa versio on luvattu vielä tämän vuoden aikana eli ihan pian :)

OpenIndianan suurin uutuus on KVM, joka voi olla tuttu Linuxista. Se on "aito" virtualisointituote, jolla voi ajaa esimerkiksi Windowsia. Kuitenkaan aivan kaikkea toiminnallisuutta, joka on OpenSolariksessa, ei vielä ole valmiina OpenIndianan käyttämässä illumos-projektin tuottamassa ytimessä. Ei siis vielä ehkä kannata päivittää. Päivitysohjeet OpenSolariksesta OpenIndianaan löytyvät ( http://wiki.openindiana.org/oi/Upgrading+from+OpenSolaris ) ja niiden perusteella voisin vaihtaa OpenSolariksen käyttämän pkg-paketinhallintajärjestelmän ohjelmalähteeksi OpenIndianan ylläpitämän OpenSolaris snv_134 dev repositoryn. Oracle ei nimittäin enää tarjoa alkuperäistä, joten sieltä en voi asentaa lisäohjelmia OpenSolarikseen.

Johtopäätös on, että odotan vähintään vakaata OpenIndianan versiota ja tarkistan puuttuuko illumosin ytimestä tärkeitä ominaisuuksia.

Entä sitten NexentaStor ( http://www.nexentastor.org/ )? Suurimmat syyt minulle, miksi ei, ovat ilmaisen version 18 Tt kokorajoitus levytilalle, Debian-pohjaisuus ja tuotteen rajoittuneisuus yleensä. Sen verran olen tutustunut NextentaStorin dokumentaatioon, että voin sanoa sen käytön näyttävän helpolta. Jos haluaisin vain luotettavaa tallennustilaa, 18 Tt riittäisi enkä välittäisi tutustua aiheeseen syvemmin, valitsisin sen. En kuitenkaan halua luopua säätämisen hauskuudesta, joten ei.

Illumian on myös Nexentan projekti, joka ilmeisesti korvaa Nexenta Coren, joka on täysi käyttöjärjestelmä eikä pelkkä "storage appliancen" rajoitettu käyttöjärjestelmä kuten NexentaStor. Asensin kerran NexentaStorin ja ymmärsin käyttäjän pääsevän vain virtuaalikoneelle, ei "hardware noodiin" tai "global zonelle". Illumian ei ole julkaissut vielä mitään.

Koneet tekevät edelleen töitä niin kovaa kuin pystyvät siirtäen sitä 8 teraa ZFS:lle..

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

M N

Kommentoin tähän epäsuorasti.

Nimittäin ZFS on sinällään oikein kiinnostava tiedostojärjestelmä. Mutta kiinnittäisin huomion kahteen seikkaan, joista ensimmäinen on se, että alaotsikoksi on valittu "Kulttuuri". Ja tämä on sangen osuva valinta. Mitä tulee tietotekniikkaan ja käyttöjärjestelmiin erityisesti, nimenomaan kulttuuri oli se 'jokin' mikä sai kiinnostumaan unix-järjestelmistä.

En löytänyt vastaavaa folkloristiikkaa mistään muusta tietotekniikan osa-alueesta niihin aikoihin. Se oli kiinnostavaa, jännittävää, ehkä salamyhkäistäkin; mutta toisaalta hyvin inhimillistä. -Oli hauskaa lukea CD-levyinä toimitettuja Internetin keskusteluryhmien arkistoja. Ne tuntuivat elävän, vaikka olivat jo tuolloin historialliselta ajalta.

Ja kuten monista tämän blogisarjan kirjoituksista voi havaita, unixin shell-skripteissä piilee suorastaan lyyristä kauneutta. Ne ovat kuin ovatkin runoutta, funktionaalista sellaista.

Toinen on tämä Solariksen tila tässä ajassa, josta voisi ehkä - ja onkin maailmalla runsaasti tehty - kirjoittaa siihen pureutuvia blogeja. En ole vieläkään varma, onko Solariksen tulevaisuus minkä sorttinen. Otaksun että Oracle teki siinä suuren virheen, kun vieroitti nousevaa järjestelmäylläpidon sukupolvea peruuttamattomasti Linuxin varaan. Estäessään monia sellaisia asioita, joiden myötä ennen vanhaan saattoi Solarikseen tutustua ja maistella sitä "oikeasti".

Nämä nykyiset lisenssiehdot ja offspring - tyyppiset polveutumat eivät vastaa sitä aikaa, kun Solariksen saattoi asentaa x86-versiona ja päivittääkin sitä.

En nyt osaa tuota viisaammin ilmaista, sillä Solariksessa menetin hyvän kaverin.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Woody Allenin uusin, Midnight in Paris sai miettimään, että on varsin tavallista, että varsinkin nuorena kiinnostuu suurinpiirtein oman syntymänsä tai lapsuutensa aikaisista ilmiöistä. Fire in the valley, homebrew computer club ja jo niitä ennen Unix syntyy epävirallisena projektina samoihin aikoihin, kun nuorisokulttuurissa tapahtuu suuri murros..

Useat taitavat haluta Solariksesta vain ZFS:n, niin minäkin, mutta sen mukana saa tulla muutakin. Nykyään Solariksessa taitaa olla aika täysi setti gnu-työkaluja, ainakin viimeisessä OpenSolariksessa tilanne oli jo hyvä. Vanhemmissa varsinkin awk oli minulle järkytys eikä se nawk myöskään ollut ihan kunnollinen. Ilman Linuxia Solaris olisi varmaankin hyytynyt liialliseen taaksepäin yhteensopivuuteen.

Linuxin puolella on kehitteillä varsin mielenkiintoisia tiedostojärjestelmiä ja ne tai joku niistä on todennäköisesti käyttökelpoinen siinä vaiheessa, kun OpenSolaris on liian vanhentunut tai OpenIndiana pysähtynyt. Voi käydä niinkin, että Oracle ymmärtää, että kehittäjien lisäksi harrastelijat, usein päivisin alan ammattilaiset, saa nykyisin mukaan vain jakamalla ilmaiseksi.

Tämän blogin suosituimmat