rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

Kellosepän alkeiskurssi

  • Tästä se alkaa. Esitä oikea kysymys tai sen alku.
    Tästä se alkaa. Esitä oikea kysymys tai sen alku.
  • Viimeisimmät kello-ostokseni.
    Viimeisimmät kello-ostokseni.
  • Rannekellon pariston vaihto on halpaa.
    Rannekellon pariston vaihto on halpaa.
  • Comtexin rannekellon takakannessa on kolo, josta nostamalla se avautuu. Sen päällä on rannekkeesta poistettu jousitettu tappi, työkalu, jolla se tehtiin sekä 30x luuppi.
    Comtexin rannekellon takakannessa on kolo, josta nostamalla se avautuu. Sen päällä on rannekkeesta poistettu jousitettu tappi, työkalu, jolla se tehtiin sekä 30x luuppi.
  • Comtex avattuna. Yritin ensin vaihtopäämeisselillä, mutta puukolla se onnistui. Muovikehikko irtosi pihdeillä.
    Comtex avattuna. Yritin ensin vaihtopäämeisselillä, mutta puukolla se onnistui. Muovikehikko irtosi pihdeillä.
  • Tämä löytyi Comtexista. Jännitettä oli vain 1,48 V, kun pariston nimellisjännite on 1,55 V. Pariston halkaisijamitta on 6,74 mm.
    Tämä löytyi Comtexista. Jännitettä oli vain 1,48 V, kun pariston nimellisjännite on 1,55 V. Pariston halkaisijamitta on 6,74 mm.
  • Kaikki edelliset valokuvat otettu Microsoft Lumia 950 XL:n kameralla, jossa oli Zomein 12,5X linssi ja kamera tietysti tukevassa jalustassa (Velbon C-600).
    Kaikki edelliset valokuvat otettu Microsoft Lumia 950 XL:n kameralla, jossa oli Zomein 12,5X linssi ja kamera tietysti tukevassa jalustassa (Velbon C-600).
  • Tämän vanhan kellon takakansi oli niin tiukassa, että päädyin käyttämään lukkopihtejä. Kelloon siitä jäi pienet jäljet, jotka löytää, kun tietää etsiä. Jeesusteippi olisi pelastanut..
    Tämän vanhan kellon takakansi oli niin tiukassa, että päädyin käyttämään lukkopihtejä. Kelloon siitä jäi pienet jäljet, jotka löytää, kun tietää etsiä. Jeesusteippi olisi pelastanut..
  • Vanhimmassa kellossani paristo on erilainen. Kehutut Renatan paristot maksoivat 2,81 € viiden kappaleen pakkauksessa postikuluineen.
    Vanhimmassa kellossani paristo on erilainen. Kehutut Renatan paristot maksoivat 2,81 € viiden kappaleen pakkauksessa postikuluineen.
  • Jälleen erilainen paristo. Sen tyyppi eri erotu häikäisyn takia, mutta sillä ei ole väliä, koska en niitä tilaa kelloon, jonka ranneke on rikki.
    Jälleen erilainen paristo. Sen tyyppi eri erotu häikäisyn takia, mutta sillä ei ole väliä, koska en niitä tilaa kelloon, jonka ranneke on rikki.
  • Keskellä on tällä hetkellä tärkein kelloni. Se on sähkösavukkeen akkurunko, joka on käyttötilassa. Lepotilassa, johon se siirtyy noin minuutin kuluttua, näytössä on pelkkä analoginen kello. Säästötilassa näyttö ei ole päällä. Chenxiä voisi luonnehtia pukukelloksi.
    Keskellä on tällä hetkellä tärkein kelloni. Se on sähkösavukkeen akkurunko, joka on käyttötilassa. Lepotilassa, johon se siirtyy noin minuutin kuluttua, näytössä on pelkkä analoginen kello. Säästötilassa näyttö ei ole päällä. Chenxiä voisi luonnehtia pukukelloksi.
  • Etualalla oleva puristintyökalu maksoi 0,97 €.
    Etualalla oleva puristintyökalu maksoi 0,97 €.

Harvaan asutulla seudulla on käytännöllistä, että pystyy tekemään mitä tahansa. Nykyään se on myös helppoa. Pitää vain osata esittää oikea kysymys hakukoneelle ja melkoisella todennäköisyydellä löytyy ohjeet. Käytän tässä esimerkkinä rannekellon pariston vaihtoa, mutta samaa menetelmää pystyy soveltamaan melkeinpä mihin tahansa.

Oli lähinnä huonoa onnea, että jouduin tilanteeseen, että minun piti ihmetellä, miten rannekellon paristo vaihdetaan. Riittävän hyvät rannekellot ovat nykyään niin halpoja, että olen vain ostanut uuden, jos vanhassa on ollut jotain ongelmaa. Näin olen tehnyt suunnilleen koko tämän vuosituhannen aikana. Siihen on perustellumpana  syynä se, että joskus kauan sitten kelloseppä arveli kelloni pysähtelyn syyksi likaa, jotain pölyhiukkasta, joka todennäköisesti olisi joutunut sinne edellisen pariston vaihdon yhteydessä. Kelloseppä oli mitannut pariston jännitteen ja se oli ollut riittävä.

Viimeisin ostamani rannekello alkoi pysähdellä melkein heti, kun olin ostanut sen. Olihan siinä jonkinlainen takuu, mutta sen lähettäminen takaisin Kiinaan olisi maksanut todennäköisesti moninkertaisesti sen hinnan verran. Kun kello käyttäytyi juuri niin kuin kello, jossa on paristo lopussa, oli ratkaisu ilmeinen, pitää saada kauppiaalta uusi paristo ja tehdä vaihto itse. Lähin kelloseppä löytyy todennäköisesti noin 30 km päästä, joten jo ajoaika ja kustannukset olisivat suuremmat kuin uuden kellon hinta, joten tosiaankin itse tehden oli ainoa järkevä vaihtoehto.

Kyllä minä jonkin aikaa tuskailin sen kanssa, että en ollut koskaan rannekellon paristoa vaihtanut, minulla ei ollut työkalua, jolla avata kierteellä olevia takakansia ja en tiennyt, miten ilman uria oleva takakansi avataan. Tiesin kyllä, että Youtubessa on vaikka mitä opetusvideoita ja lopulta ymmärsin etsiä sieltä. Alla on hakutuloksen ensimmäinen.

Jos haluaa täydentää kellosepän opintojaan, voi vaikka tehdä sen tutustumalla työkaluihin. Alla Youtube-haun "watch maker tool" tuloksista ensimmäisen sivun sopivimmalta vaikuttanut.

 

Tässä yhteydessä on sopivaa kehua myös Zomein kännykkäkamera-filtteri/linssisarjaa. Erikoisin niistä on säädettävä tummennusfiltteri ND 2 - 400. Sen tummentamista säädetään kiertämällä ja ND 400 on jo niin tumma, että se soveltuisi jopa hitsauslasiksi, ainakin kaasuhitsaukseen ja ND 2 taas hyvin vaalea. Kaikkien halkaisija on 37 mm eli riittävä niinkin laajakuvaiselle kameralle kuin Lumia 950 ja niitä voi "pinota" päällekkäin periaatteessa rajattomasti. CPL on säädettävä polarisoiva linssi ja yllä useimmissa valokuvissa käyttämäni Close-up on 12,5-kertaisesti suurentava. Kirjoitin aiemmin otsikolla Kännykkäkameran linssien ja filtterien kokeilua, joten suosittelen sitä, jos aihe laajemmin kiinnostaa.

Lisäys:

Tätä kirjoitusta ja valokuvia varten vaihdoin myös edellisen kelloni eli Comtexin pariston. Julkaisun jälkeen avasin vielä molemmat vanhat kelloni, joissa on takakannessa kierteet ja urat. Koska ne ovat paremmin vedenpitäviä, tilasin toiseen paristoja. Aikaisemmin tilaamissani 7,4 eurosentin hintaisissa on jännitettä vain noin 1,55 - 1,58 V ja kauppiaan lähettämässä peräti 1,62 V, joten tein haun wrist watch batteries quality ja artikkelin  Top 5 Batteries for Watches and Time Pieces perusteella päädyin Renatan paristoihin. Ei nekään kalliita olleet, 56 senttiä kappale viiden pakkauksessa ja tietysti Kiinasta, koska sieltä postitus on yleensä ilmaista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Muistellessani rannekellohistoriaani, palautui mieleen, että viimeisessä kuvassa olleeseen kelloon vaihdettiin kerran paristo ja ostin sen vajaa 10 vuotta sitten. Päädyin pariston vaihtoon siksi, että kello oli epätavallisen kallis. Ostin sen aikoinaan Clas Ohlsonilta, kuten sitä edeltävänkin. Minulla oli tarkoitus ostaa jälleen noin 30 euroa maksava ruostumattomasta teräksestä tehty, mutta juuri sopiva malli oli loppu myymälästä ja muuten samanlainen, mutta titaaninen maksoi peräti noin 60 €. Tiesin kyllä, että titaaninen kannattaa ostaa vain, jos kärsii nikkeliallergiasta, mutta ajattelin, että ehkä se voisi kalliimpana olla muutenkin parempi. Se oli kyllä melko pitkäikäinen, mutta kun sen ranneke meni rikki, päätin osittain kokeilumielelläkin vilkaista Kiinan tarjontaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kävin juuri paikallisella yrittäjällä vaihdattamassa kellooni pariston: Hinta töineen ja tarvikkeineen 6 euroa,sis alv.

En ymmärrä blogin pointtia.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Samoin minäkin olisin tehnyt, jos vielä asuisin Kemiössä. Se paikallinen yrittäjä lienee muutaman sadan metrin päässä sinulle lähimmästä ruokakaupasta. Kemiössä asuessani paikallinen yrittäjä oli samassa rakennuksessa kuin lähin ruokakauppa. Nyt lähin ruokakauppa on parin sadan metrin päässä, mutta muuta erikoisempaa joutuu tosiaan etsimään noin 30 km päästä.

Lisäksi kun kyseessä oli käytännössä uusi kello, sain kauppiaalta uuden pariston. Kuitenkin kun ihmettelin asiaa ja huomasin paristojen olevan Kiinassa hävyttömän halpoja, tilasin sen 10 kpl pakkauksen. Tarkistin myös, mitä Suomesta tilattuna paristo olisi maksanut. 5,90 €/kpl + 2,80 postitus.

Postin odotusaika ei ollut ongelma, koska tilasin uuden kellon heti, kun vanha oli ensimmäisen kerran pysähtynyt. Se kuitenkin jatkoi sen jälkeen toimivana vielä senkin jälkeen, kun olin vaihtanut uuteen kelloon kauppiaan lähettämän pariston. Joskus kauan sitten muistaisin, että joku kello olisi toiminut puolikin vuotta ensimmäisen pysähtymisen jälkeen. Silloin kelloon ei kuitenkaan voi enää luottaa, joten olen sen jälkeen vaihdattanut pariston heti tai myöhemmin ostanut uuden kellon, koska kellon avaaminen lisää sen epäluotettavuutta.

Blogin varsinainen pointti oli kuitenkin KVG (Googlen emoyhtiö omistaa myös Youtuben) sekä tutkivan oppimisen eräs periaate: jos haluat oppia jotain, kokoa itsellesi aiheesta opintomateriaali.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Mieheni on jo ainakin 10-vuotta täysin itseoppineena vaihtanut kelloihini patterit ja eiköhän se itse patteri maksa vain noin euron verran. On silti joitain kelloja meidänkin perheessä ollut, joihin hänen taitonsa ei ole yltänyt, eli ei ole saanut kantta auki.

Viimeksi hän joutui viemään oman rikki menneen kellonsa kellosepälle, joka sen aukaistuaan huomasi koneiston vaurioituneen nyt ensi kerran oman korjauksen yhteydessä tapahtuneesta oikosulusta. Meni uuden kellon ostoksi.

Olenkin kuullut, että monille miehille tämä on lähinnä haaste, vaikka kelloseppä asuisi ihan vieressä. Lienee peruja pikkupoika-ajoilta jolloin kaikki koneistot piti saada itse räplätä ja katsoa miten ne toimivat.

Nyt hän pyysikin lähettämään Raimon antaman linkin hänellekin, jottei uusikin kello mene seuraavan patterinvaihdon jälkeen taas vaihtoon:)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #5

Nuo upottamani opetusvideot ovat vain ihan hyviä esimerkkejä. Asiasta kiinnostuneen kannattaa tehdä itse samat haut. Tuon jälkimmäisen videon tekijä, joka vaikutti varsin pätevältä, on tehnyt myös videon How To Change A Watch Battery - Watch and Learn #43, joka on paljon perusteellisempi kuin upottamani ja peräti 18:30 pitkä. Siinäkin tekijä alussa neuvoo, että kannattaa googlata juuri oman kellon ohjeita ja vaikka hän esittelee kolmen kellon pariston vaihtoa, ne eivät kata kaikkia mahdollisia erikoisuuksia.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Ai ristus, että kateuttaa, kun minun ruotsalaisen huippukellon Axcentin patterin vaihdattaminen maksaa aina kympin.
Murheenkryyni muutenkin, kun patteri simahtaa noin vuodessa, ja viime vuonna kellokaupan täti murjoi jollain piikillä siihen malliin, että viisarit irtosivat lasin taakse. Remontti Kuopijoon lähetettynä olisi kestänyt kuulemma pari viikkoa. Vein säpäleet mennessäni seuraavaan kaupppaan, jossa valistettiin, että ei se ole minkä hyvänsä tätin hommia, ja heillä oli kelloseppä paikalla. Voivottelin patterin lyhyttä kestoa, ja sain valistusta, että Seikon kelloissa patteri kestää jopa 7 vuotta. Seuraava merkkivalinta tuli siinä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Minun ensimmäinen kunnollinen kello oli Citizen ja siinä paristo kesti noin 7 vuotta. En nyt muista vaihdettiinko siihen paristoa kerran vai kaksi, mutta viimeisin jäi yritykseksi. Ilmeisesti paristo oli vuotanut ja koneisto oli aika villin näköinen sen vieressä. Kelloseppä kommentoi, että ei se ole pelkästään hyvä asia, että kello käy vielä käytännössä tyhjällä paristolla.

Se Citizen maksoi muistaakseni yli 200 mk, joka 70-luvun lopulla oli melkoinen rahamäärä, nykyrahassa yli 112 €. Seuraavakin kello oli alan liikkeestä ostettu ja melko kallis. Pariston kestoikää en muista, mutta kyllä se oli ainakin muutama vuosi. Siihen jo sitten vaihdatin pariston heti ensimmäisen pysähtymisen jälkeen, mutta siinä sitten oli se jo kertomani pöly- tms. -ongelma.

Seuraava olikin sitten Lidlistä ja hinta taisi olla lähempänä 20 kuin 30 euroa. Minä olin todennut, että kalliitkaan kellot eivät ole ikuisia ja kun halvat ovat käytännössä yhtä tarkkoja, ei kannata maksaa liikaa.

Linkkaamani eBayn sivu väittää, että Renatan paristot ei vuoda. Minulle aiemmin tuntematon merkki, mutta tekee ilmeisesti vain kellojen paristoja. En kyllä luottaisi siihen sivuun täysin. Wikipedian mukaan kaikkien hopea-pohjaisten, siis S-paristojen nimellisjännite on 1,55 V, https://en.wikipedia.org/wiki/Button_cell#Electroc... Samalla sivulla on muutakin mielenkiintoista tietoa paristojen merkinnöistä jne.

Silloin aikoinaan, kun suhtauduin kellon hankintaan vakavammin hinnan takia, oli pariston kestoikäkin tärkeä valintaperuste. Citizen lupasi muistaakseni 5 v ja seuraavaa ostaessani kauppias totesi, että kestoikä on aika pitkälti myös onnesta kiinni. Taisi siinä seuravassa olla lupaus vain 3 vuotta ja se taisi myös suurin piirtein toteutua.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Videossa johon linkki on kommentissa 8, avataan Fossil-merkkinen, lähinnä korukello. Sen koneisto on Seiko-Epsonin valmistama ja se vahvistaa käsitystäni, että myös rannekellojen koneistot ovat melko bulkkitavaraa nykyisin. Seinäkellojen koneistojahan myydään useassakin paikassa ja ne ovat kaikki saman näköisiä yhdellä AA-paristolla toimivia. Hinta Motonetissä 5 € ja Kiinassa euron paikkeilla.

Axcentista löysin maininnan: "Koneistona käytetään pääasiassa Miyotan koneistoja, jotka ovat tunnettuja luotettavuudestaan." Täysin bulkkia rannekellojen koneistot ei kuitenkaan ole. Niillä ei ole alibabassa omaa kategoriaa eikä niitä taida siellä olla myynnissä. Rannekellon kotelon tekeminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin seinäkellon, joka ei välttämättä tarvitse kuin kellotaulun.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Alustuksessa en maininnut lainkaan UTC:tä, TAI:ta (International Atomic Time) tai aikalähteitä.

Tietokoneissa tai tietokoneen tapaisissa laitteissa voidaan käyttää aikalähteinä NTP-palvelimia, jolloin päästään muutamien millisekuntien tarkkuudella UTC-aikaan. NTP on nimellisesti TCP/IP:n varassa toimiva protokolla, mutta samalla se kuvaa aikapalvelimien järjestelmän. Viimeisimmässä Linux-kirjassani on mm. luku Aikapalvelimen konfigurointi, mutta käsittelen aihetta hyvin käytännön- ja Linux/Unix-läheisesti. Itse en ole viitsinyt omaan pieneen kotiverkkooni enää aikapalvelinta konfiguroida, olen vain tarpeen vaatiessa antanut komennon "ntpdate -u time.lounea.fi". Oma NTP-palvelin olisi kuitenkin sen takia kätevä, että se tavallaan rukkaa tietokoneen omaa kelloa ja alkusäätöjen jälkeen kysyy oikeaa aikaa verkosta vain harvoin ja järjestelmän kello on koko ajan äärimmäisen tarkasti oikeassa ajassa. Suomeksi aiheesta on ainakin wikipediassa kovin vähän, joten https://en.wikipedia.org/wiki/Network_Time_Protocol on suosittelemani aloituspiste, jos haluaa tutustua aiheen teoreettisiin perusteisiin.

Toinen erittäin hyvä aikalähde on GPS. GPST tosin eroaa TAI:sta 18 sekuntia maan kiertonopeuden epätasaisuuden takia lisättyjen hyppysekuntien takia. Lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Global_Positioning_S...

En ole viitsinyt tarkistaa kumpaa vaiko molempia älykännykät käyttävät, mutta uskoisin, että ne ovat kelloina ylivoimaisen tarkkoja, muutamien millisekuntien tarkkuudella oikeassa ajassa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kun ketään ei ole vielä väittänyt, että rannekellot ovat nykyään vain vanhusten koruja, otan asian itse esille. Lisäsin toiseksi viimeiseksi kuvan kolmesta viimeisimmästä kellostani. Viimeisin on itse asiassa Joyetechin eVic Primo Mini sähkösavukkeen akkurunko. Kellona se on paras, koska se on minulla aina mukana ja käsillä samaan tapaan kuin nuorisolla älykännykkä, sen näyttö on valaistu ja siinä näkyy myös tarkka päivämäärä. Kellona se on siis ylivoimaisen käytännöllinen samaan tapaan kuin älypuhelin.

Comtexissa on kyllä päivyri, mutta liian pieni minun ikänäölleni ja sen takia Chenxiä ostaessa en pitänyt sitä enää tärkeänä. Chenxiä voisikin pitää ensimmäisenä pukukellonani, ei ihan vielä korukello, mutta näyttävä. Varmaan jatkan sen käyttöä samalla, kun totuttelen uuteen tilanteeseen. eVic on ollut minulla vasta viisi päivää.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ihmeekseni olen nyt vasta viimeaikoina huomannut etteivät nuoret, ei ainakaan meidän nuoret pidä kelloa ranteessaan. ”Kännyhän on samalla kello”, minulle vastattiin... No, juu on, - mutta minusta ei niin nopea katsoa, kun känny pitää kuitenkin kaivaa taskusta tai laukusta esiin.

Itselleni kellon tärkein ominaisuus ajan lisäksi on se, että sen pitää olla iso kooltaan ja numeroiden pitää olla myöskin isoja ja selkeitä. Lähinnä katsonkin miesten kelloja, ne ovat ihan parhaita. Hintakaan ei saa olla yli satasta, sillä käytän mielummin rahani johonkin kivempaan juttuun. Nyt minulla on ollut ainakin lähes kymmenen vuotta jo ollut sama viidenkympin kello - tosin sekin oli alennusmyyntihinta. Tosin kellon uusiin remmeihin on jo mennyt kellon hinta moninkertaisesti.

Monille miehille kello on ehkä tärkein fiilistelyesine auton lisäksi. Luulisin, vaan en tiedä?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kello on ollut aikoinaan hyvin tärkeä itsenäistymisen tunnus ja sukupolvikokemus. Minun isoisälläni, syntynyt 1898, ei ollut koskaan rannekelloa vaan sama taskukello nuoruudesta lähtien. Sitä oli varmaankin rukattu joitakin kertoja, joten kulumisesta aiheutunut virhe oli kompensoitu ja se varmaankin oli hyvin tarkka. Se oli hänen ainoa mukana kulkeva kello yli 50 vuotta.

Huomasin vasta tänään, että eVicille on myös Linux-ohjelma. Sen avulla eVicin ajan saa yhdellä komennolla tietokoneella muutaman millisekunnin tarkkkuudella oikeaan aikaan. Lisää aiheesta Älysähkösavuke Joyetech eVic Primo Mini.

Tein aikoinaan kolmipaikkaiseen yleisötietokoneeseen (NetStand) demonin, joka tarkkaili liitettiinkö USB-liittimeen muistitikku ja avasi sitten sen sisällön oikealle paikalle selaimeen. Samaan tapaan voisin tehdä eVicille demonin, joka asettaa ajan automaattisesti oikeaksi, kun se liitetään tietokoneeseen akun lataukseen. Paljon yksinkertaisempi homma..

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #12

On se masentavaa, kun saa hyvän idean ja huomaa, että joku muu ryökäle on sen jo mennyt toteuttamaan. eVicin Linux-ohjelmapaketissa on jo valmiina demoni, joka asettaa eVicin kellon oikeaan aikaan, kun se liitetään USB:llä tietokoneeseen.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Raimolle kiitokset hyvästä jutusta. Kuvat ja videot täydentävät hyvin jutun aihetta. On mukava nähdä kun blogistilla on tiedon jakaminen ja havainnollistaminen hyvin hanskassa. Monikaan jutun kommentoija ei näe tuota em. asiaa tai ovat vihreanä kateudesta.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kiitos!

No, Janne lienee kuuluisin siitä, että ilmaisi kateellisuutensa siitä, ettei huomannut mennä mukaan ilmaisia viinoja juomaan :)

Minulla on sellainen ehkä häiritseväkin tapa, että parantelen ja teen lisäyksiä alustuksiini. Hyvin usein niihin on kimmokkeena kommentit eli yhdessä näitä tehdään. Tietysti kommentitkin kuuluvat tähän formaattiin enkä minä ole vielä katsonut yhtäkään niin arvottomaksi, että olisin poistanut.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset