rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

Akateemiset kielet ja Oxfordin pilkku

  • Tämä oli tietääkseni suosituin/arvostetuin jne. amerikanenglannin sanakirja ostaessani sen -79 tai -80.
    Tämä oli tietääkseni suosituin/arvostetuin jne. amerikanenglannin sanakirja ostaessani sen -79 tai -80.
  • Ei pelkkä sanakirja vaan myös oikeinkirjoitusopas jne.
    Ei pelkkä sanakirja vaan myös oikeinkirjoitusopas jne.
  • Kirjankustantajalla oli oma "kielitoimistonsakin".
    Kirjankustantajalla oli oma "kielitoimistonsakin".

Vuonna 1583 Firenzeen perustettu Accademia della Crusca (Leseen akatemia) on ensimmäinen kieliakatemia.

Seuraavaksi saksalaiset perustivat 1617 Fruchtbringende Gesellschaft:in (hedelmäätuottava seura), joka kuitenkin lopetti toimintansa jo 1680. Ruotsinkielinen wikipedia tiivistää lopettamisen syyksi: "Sällskapet sjönk snart ned i det förkonstlade och förlöjligades samt upphörde omkring 1680." Tämänhetkinen saksan kielenhuollosta vastaava instanssi on Rat für deutsche Rechtschreibung, joka perustettiin 2004. Kun wikipediassa seuraa sen historiaa, päätyy Zwischenstaatliche Kommission für deutsche Rechtschreibung:in kautta vuonna 1964 perustettuun Institut für Deutsche Sprache:en. Mitä väliaikana tapahtui, ei pienellä tutkinnalla minulle selvinnyt.

Kolmas akatemia perustettiin vuonna 1634 Ranskaan nimellä Académie française. Sen toiminnassa oli 10 vuoden tauko vallankumouksen takia 1793 - 1803. Tämän jälkeen seurasivat Real Academia Española (1713), Svenska Akademien (1786) ja Russian Academy, (1783).

Tuo edellinen oli lähinnä historiatiivistelmä luvusta Linguistic academies wikipediasta. Nykyään lähes kaikki vähänkään merkittävät kielet ovat akateemisia ja wikipediassa on Luettelo kielitoimistoista. Suomenkielinen versio ei kuitenkaan mainitse merkittävää poikkeusta, englantia sekä akateemisia keinotekoisia kieliä, kuten esperantoa ja klingonia. Suomessa KOTUS vastaa suomen lisäksi suomenruotsin, saamen kielten, romanin ja suomalaisen viittomakielen kielihuollosta.

Siis Star Trek -TV-sarjaan luotu kielikin on akateeminen, mutta englanti ei.

 

Minä olen opiskellut muodollisesti englantia hyvin vähän. Kansa-, keski- ja ammattikoulussa sekä pari kesäyliopiston kurssia 80-luvun alkupuolella. Ehkä sen takia minulle oli sekä yllätys että järkytys englanninkielen alennustila. Esimakua minulle antoi viime vuoden keväällä lukemani Financial Timesin artikkeli Missing Oxford comma shows why writing skills matter.

Artikkeli kertoo Mainen osavaltiossa käydystä oikeusjutusta, jossa lakitekstistä puuttuva pilkku oli keskiössä. Oxfordin pilkku on listassa tai luettelossa oleva viimeinen pilkku ennen "and"- tai "or"-sanaa, kuten "First, second, and third.". Suomessahan vastaavaa ei käytetä eikä tietääkseni missään muussakaan kielessä.

Vaikka Oxfordin pilkku on ilmeisesti saanut nimensä Oxford University Pressin sanakirjan tai tyylioppaan mukaan, on FT:n mukaan tavanomaista, että juuri britit jättävät sen pois, kuten kun Sunday Times ikimuistoisesti vuonna 1998 ennakkoarvosteli Peter Ustinovin matkailuohjelmaa, jonka huippuhetkiin kuului "include encounters with Nelson Mandela, an 800 year-old demigod and a dildo collector”.

USA:n arvostetuin oikeinkirjoitusopas, Strunk and White:n The Elements of Style painottaa Oxfordin pilkun tärkeyttä mainitsemalla sen järjestyksessä toisena välimerkkisääntönä. Oikeus kuitenkin totesi, että Maine on yksi seitsemästä osavaltiosta, jossa Oxfordin pilkkua ei vaadita tai kielletä.

Lisäksi artikkelissa mainitaan, että Financial Timesilla on ikioma oikeinkirjoitusopas, joka sanoo, että Oxfordin pilkkua pitäisi välttää, mutta käyttää, jos muuten on väärinkäsityksen vaaraa.

 

Lopullinen niitti tuli, kun tutustuin pikaisesti espanjaan. Sen syntyperäisesti puhujia on enemmän kuin englantia puhuvia ja sen kielihuolto on keskitetty Espanjan akatemialle, jonka toimintaan osallistutaan 22 maasta, muun muassa USA:sta eli siellä puhutaan ainakin yhtä akateemista kieltä.

Englanti kielenä on kuin sekarotuinen kulkukoira jalostettujen lemmikkirotukoirien joukossa. Muutenkin varsinkin britit ovat varsin sivistymättömiä, ilman perustuslakia ja pituusmitat pitää kai vaihtaa, kun ne määritellään uudestaan kruunupään vaihtuessa ruumiinjäsenten mittojen mukaan.

Toisaalta, on se lohdullista, että kun englanti on nyt lingua franca, syntyperäisetkin puhuvat broken englishiä, koska muuta englantia ei ole.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämä oli hyvä kirjoitus. Luin sen vasta nyt kunnolla läpi.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kiitos. Itse olen tyytyväisin siihen, että sain tiivistettyä hyvin laajan kokonaisuuden pintaraapaisun sopivan pieneen tilaan. Linkkien avulla se kuitenkin laajenee haluttuun suuntaan hyvinkin pitkälle. Nykyään kaikki sanakirjat on netissä ja "viralliset" löytyvät Kielitoimistojen listan kautta. Niistäkin löytyy wikipediasta kaikkea kivaa.

Brittienglannin järkäle on Oxford English Dictionary (OED), jonka 3. versio: "Beginning with the launch of the first OED Online site in 2000, the editors of the dictionary began a major revision project to create a completely revised third edition of the dictionary (OED3), expected to be completed in 2037 at a projected cost of about £34 million".
1991 20-osaisesta OED2:stä julkaistiin kompaktiversio 1/3-skaalassa, mukana on kotelo suurennuslasille ja riviväli on noin 0,85 mm.
"The longest entry in the OED2 was for the verb set, which required 60,000 words to describe some 430 senses."

Svenska Akademiens ordbok on myös melkoinen. Tilaa se vaatii kolme hyllyväliä ja osia on jo 35, mutta työ on vielä kesken. Sen käyttöön on myös suunniteltu erillinen työpöytä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Osu ja uppos! Sain juuri äskettäin perustella Oxford comman käyttöäni yliopiston julkaisusarjan toimittajalle. En antanut tuumaakaan periksi, sillä olen fanaattinen commanisti.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

FT:n artikkelista lisäperusteluja: "The US Congress drafting manual warns of the consequences of leaving out that final comma and The New Yorker says the serial comma is a “bulwark against barbarianism”."

Minulle oli itse asiassa yllätys, että Oxfordin pilkkua jätetään käyttämättä jopa laatulehdissä ja vieläpä Englannissa. Kun minä olen oikolukenut aika paljon tekstiä, menee "oikolukijan silmä" aika helposti päälle enkä ole Oxfordin pilkun poisjättöä muistaakseni huomannut.

Aika jännä vertailukohta on sitten ruotsi, jossa pilkkua pitää käyttää vain listan elementtien välillä. Sillä tuntuu olevan se vaikutus, että tulee kirjoitettua lyhyempiä ja yksinkertaisempia lauseita. Lopputulos on siis, että teksti on ymmärrettävämpää vaikka pilkkujen pitäisi helpottaa luettavuuta. Tuo tosin on vain minun yksinkertaistettu säännöstö, parempi lienee täällä: https://www.sprakbruk.fi/-/kommateringen-i-svenskan

Risto Koivula
Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Smör mamma, julsex kommer tillbaka.

Tämän blogin suosituimmat