rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

Palautetta YLE Areenan päivitetystä mediasoittimesta jäähyväistunnelmissa?

Ensinnäkin hienoa, että se on päivitetty. Nopeusvaihtoehdot eivät kuitenkaan ole kovin käyttökelpoisia. Toinen ehkä vain vähemmistöä harmittava asia on alkukielisen tekstityksen puute varsinkin englanninkielisissä ohjelmissa.

Minä olen viimeisen 40 vuoden aikana lukenut tekstiä englanniksi ja ruotsiksi yhteensä varmaankin enemmän kuin suomeksi. Silti vasta noin 1 ½ vuotta sitten löydettyäni https://www.ted.com/ :n olen oppinut ymmärtämään puhuttua englantia sujuvasti. Silti laitan edelleen aina tekstityksen päälle katsoessani TED talkeja. Toisaalta olen lisännyt haasteellisuutta katsoessani niitä 1,25-kertaisella nopeudella. 1,5-kertainen, joka on seuraava pykälä ei ainakaan vielä suju jokaisen puhujan kohdalla yhtä vaivattomasti, joten sitä kokeilen vain ajoittain.

TED.com on monella muullakin tavalla paras alusta juuri TED talkeille. Samalla sivulla on puheeseen liittävä keskustelu, (käännös)tekstitykset ja mahdollisen lisämateriaalin esittely, kuten puhujan kirjoittamat kirjat jne.

Toinen soitin, josta kannattaisi ottaa oppia, on tietysti Youtube. Samoihin aikoihin, kun löysin TED:n, oli Googlen puheentunnistus jo riittävän hyvä hyvissä ääniolosuhteissa ja natiivien puhujien kanssa, joten sitäkin kautta puhuttu englanti aukeni aika eri tasolla kuin ennen. Noh, Youtubessa ei juuri muuta ole kuin automaattikäännökset parempaa kuin muualla. HTML5:n mahdollistamat linkit, interaktiivisuus yms. ovat pääosin nyt estetty huijauksien estämiseksi.

Mutta, tuo nopeusvaihtoehtojen järkevöittäminen pitäisi olla melko pieni säätö. 0,25x on aika hyvä asteikkoväli, mutta minä kyllä haaveilen liukusäätimestä.


================= Lähetetty eilen osoitteeseen ohjelmapalaute@yle.fi ================

Täytyy vielä kehua TEDiä tai sitä lähes vallankumousta, jota se edustaa (klassikko vuodelta 2010, "korjatusta" versiosta puuttuva tekstitykset)

 

Jäähyväiset?

Luin viikonlopun aikana Financial Timesin artikkelin The challenge of reworking Camus’ ‘The Outsider’ for the stage

Lainaan siitä pari kappaletta alusta, jotka kuvaavat hyvin teoksen merkitystä, koska taitavat vain tilaajat nähdä linkin avulla artikkelin. Kuukauden koetilaus maksaa vain euron, joka kyllä kannattaa maksaa. Tilausjakson jälkeen voi lukea kaksi artikkelia kuukaudessa ja se ehkä onnistuu pelkällä rekisteröitymisellä.

"The Outsider is one of those rare novels that somehow transcend literature. It is simply written and very short, but profound in its implications. It was published in France in 1942, when Albert Camus was 29, the same year he published The Myth of Sisyphus, the philosophical work that runs parallel with The Outsider. Three years earlier he had published his first play, Caligula.

These three works form the blueprint trilogy of his writing life. Whenever he wrote a new novel it would often be accompanied by a play and then a philosophical investigation."

Luin molemmat kirjat 80-luvulla ruotsiksi, siis Främlingen ja Myten om Sisyfos. Avainteoksia siis.

FT:n jutussa mainitaan, että Luchino Visconti teki siitä elokuvaversion 1967 ja se pysäytti, koska se oli jäänyt minulta näkemättä. Imdb:n mukaan se kyllä on julkaistu Suomessa 6.9.1968, mutta se ei kai sitten ollut elokuvakerhojen ohjelmistoissa 70- ja 80-luvuilla ja julkaisun aikoihin minä olin aloittanut vasta kansakoulussa.

Se piti siis nähdä. Ensimmäinen ajatus oli piraattilahti, mutta viimeisestä käynnistäni on jo pitkä aika eikä niitä varotoimenpiteitä oikein viitsisi. Joten Youtube siis. Youtuben elokuvatarjontaan olen tutustunut hyvin heikosti ja alkuvuodesta minulle oli yllätys, että Julien Templen The Ecstacy of Wilko Johnson löytyi sieltä ja vieläpä minun mielestäni parempana versiona kuin YLE Areenassa eli englanniksi tekstitettynä eikä surkeina Milton, Chaucer jne. sitaatti-suomennoksina (Chaucerin 1300-luvun englanti on kyllä varsin vaikeaa, mutta se on englannin kielen pohja).

Viscontin Sivullinen löytyi useanakin versiona, mutta alkuperäisäänellä ja englanniksi tekstitetty sopi minun makuuni parhaiten, englanniksi dubattu ilman tekstitystä ei. Katsoin sen normaalinopeudella, koska tempo varsinkin tässä tapauksessa on oleellinen.

Tuon yllä olevan palautteen lähetin, kun olin aloittanut katsomaan ohjelmaa Philip K. Dickin toinen todellisuus ja vasta lähetettyäni sen ymmärsin katsoa ohjelmatiedoista Alkuperäisnimi: The Worlds of Philip K. Dick ja se sitten Youtuben hakuun ja 1,25-kertaiselle nopeudelle. Tekstitys on tosin automaattinen eikä aina virheetön häiriöäänien jne. takia. Mutta kai siitäkin kainalosauvasta pitäisi oppia luopumaan..

Piti sitten vielä tarkistaa onko Areenan mediasoittimen nopeussäädöillä mitään käyttöä. Tietysti eiliset uutiset, koska uutistenlukijat ja toimittajat ovat todellisia puheammattilaisia sekä molempien sisällöt vielä jotenkin muistissa.

Yle Uutiset 20.30 sujuu melko hyvin hitaimmalla nopeutuksella eli 2-kertaisena, mutta keskittymistä se vaatii.

Yle Nyheter TV-nytt 19.30 sujuu sekin, mutta studiossa vieraileva professori ei varsinainen puheammattilainen ole.

Nopeussäädön käyttökelpoisuus on siis erittäin rajallinen nykyisellään eli lähes käyttökelvoton.

 

Jäähyväiset?

Nykyisen asuntoni nettiyhteys on VDSL-tekniikkaan perustuva ja talojakamoon tulee valokaapeli. Vaikka VDSL tukee virallisesti 52/16 Mbit/s nopeutta, Lounea on sen tänne myynyt 50/20 nopeuksisena ja sitä se melko tarkkaan mittausteni mukaan on. Netistä löytyy jo hieman 4K-videomateriaalia enkä ole huomannut niissä mitään ongelmia. TV-anteenikaapelia en tietystikään enää ole viitsinyt asentaa, kun siinä olisi sitten kaikenlaista muutakin väkertämistä, ei jaksa, ei viitsi.

No, kaikki kunnia Ylen ohjelmien sisäänostajille, mutta taitaa mennä siihen, että katson ohjelmatiedoista alkuperäisen nimen ja etsin Youtubesta..

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

En tiedä milloin tuota Areenan soitinta on päivitetty, mutta minä huomasin sen vasta eilen. En siis ole ehtinyt kokeilla nopeutusta juuri lainkaan. Äsken huomasin, että Efter Nio:ssa voi valita tekstitykseksi Programtextning eli puhuvat ruotsia ja tekstityskin on ruotsia, niin kauan kuin sitä riittää.. Vaikuttaa sujuvan kaksinkertaisella nopeudella vaikka Sonja Kailassaari onkin mielestäni Yle svenskan nopeiten sekä yhdessä arvioiden laajimmalla sana- tai ilmausvarastolla varustettu toimittaja/juontaja, mikä on hyvä asia eli ei tarvitse haukotella ja pitää hieman keskittyä.

80-luvulla minä opiskelin kieliä aika tosissani. Eräs osa-alue oli lukunopeuden kasvattaminen, skimmaaminen ja kyllä nopeutta pystyi nostamaan aika paljonkin. Asian, vivahteiden sun muiden ymmärtäminen siinä sitten helposti kärsii, joten nopeus ei saisi olla ainoa tavoite. Myöhemmin sitten oikoluin omia tekstejäni ja sekin on oma lukutaidon osa-alueensa, kuten myös jonkin detaljin etsiminen jo aiemmin luetusta tekstistä, joka parhaimmillaan voi olla tosi nopeaa. Yleistäen siis lukutaidon osa-alueita tarpeen mukaan.

90-luvusta eteenpäin en sitten opiskellut vaan käytin kieliä, jossa kai uuttakin joskus oppi, mutta se tuli muun ohessa. Nyt on taas tosiaan 1 ½ vuotta ollut sellainen olo, että on helppoa ja mahdollista kehittää kielitaitoaan. Ei tuo kaksinkertainen nopeus ehkä sittenkään ole ihan huono ajatus vaan aluksi melko korkealta tuntuva tavoite. Hyvä YLE!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset