rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

TED - Virtuaaliyliopisto

  • Hararin muotoilu "historian loppumisesta", alkuosa, e-kirjassa s. 64.
    Hararin muotoilu "historian loppumisesta", alkuosa, e-kirjassa s. 64.
  • s. 65. Tiivistelmä viimeisessä kappaleessa.
    s. 65. Tiivistelmä viimeisessä kappaleessa.
  • Myös selaimessa toimivassa Kindle Cloud Readerissä on sanakirja. Toimii sanaa kaksoisnäpäyttämällä sekunnissa, parissa.
    Myös selaimessa toimivassa Kindle Cloud Readerissä on sanakirja. Toimii sanaa kaksoisnäpäyttämällä sekunnissa, parissa.
  • Korvaako tekoäly opettajat? Lisätty 24.4.
    Korvaako tekoäly opettajat? Lisätty 24.4.
  • Tekoälyope, lähteet.
    Tekoälyope, lähteet.

Prologi

Pedagogian opinnoissani tämänhetkinen opintojakso on koulutussosiologia ja valittuna tehtävänä on kirjoittaa essee opetussuunnitelmasta. Perusopetuksessa Suomessa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma syksyllä 2016 (OPS2016), joten valittu aihe oli ajankohtaisena hyvin mielenkiintoinen. Valitettavasti opetusmateriaalin taso oli suoraansanoen lähes järkyttävä. Sen kanssa tuskaillessani tutkinkin vapaasti saatavissa olevaa opetusmateriaalia, kuten Khan Academy, MIT OpenCourseWare jne. Ehkä tärkein kuitenkin oli TED, joka selittää otsikkovalintani.

 

Itsearviointi, Raimo Koski

Lähdekirjallisuus

Minulla oli hyvin suuria vaikeuksia sulattaa lähdekirjallisuutta. Ensivaikutelma siitä oli, että se kuvasi historiaa pysähtyneisyyden aikaan asti, ei nykypäivää tai tulevaisuutta. Miettiessäni mitä kirjoittajia ei mainita, on mieleeni noussut erityisesti kolme nimeä: Francis Fukuyama, Ray Kurzweil ja Yuval Harari.

Fukuyaman ajatus historian lopusta ei ole ajassaan erityisen omaperäinen, mutta hänen vuonna 1992 julkaistu kirjansa The End of History and the Last Man lienee sen kuuluisin julkilausuma. Tuomas Nevanlinna kertoo vuonna 1988 ilmestyneen Kari Kontion ja Tuomas Nevanlinnan historiallinen romaani Kirjava lehmä aikaisista tunnelmista alkaen kohdassa 6:00 ”Tietty tunne historian loppumisesta ...” Toinen mielenkiintoinen kohta on alkaen 1:05 ”Jos ajatellaan esimerkiksi sosiologisia teorioita, niin ne voivat vanhentua kahdella tavalla .. tai sitten niistä tulee vain vähän hassuja, koska ne nähdään oireina, teorioina ajastaan pikemminkin kuin tieteellisinä teorioina ..”

Hararin kirja Homo Deus on ilmestynyt 21. 2. 2017, joten sen poissaolo on ymmärrettävää. Helsingin Sanomissa siitä kirjoitettiin 26. 3. 2017.

Yuval Harariin voi tutustua parhaiten katsomalla hänen suomeksi tekstitetyn TED-luentonsa (valitse haluamasi tekstityskieli näpäyttämällä tekstiä 34 subtitle languages). Tässä yhteydessä pitää myös esitellä TED. Se alkoi vuonna 1984 konferenssina, jossa Teknologia, viihde (Entertainment) ja Desingn kohtasivat. Tällä hetkellä se on esimerkiksi eräänlainen Youtube-yliopisto.

Paljon uskottavampi ennustaja kuitenkin on Ray Kurzweil. Hän on ollut merkittävässä roolissa useissa tekoälyn osa-alueiden kehityksessä, kuten optinen tekstin tunnistus (OCR), tekstin puhesyntetisoinnissa ja puheen tunnistuksessa. Tällä hetkellä hän toimii Googlen teknologiajohtajana päätehtävään luonnollisten kielten ymmärtäminen.

Itse olin 1990-luvulla hyvinkin toiveikas tekoälyn suhteen. Olin seuraamassa Garry Kasparovin ja Deep Bluen välistä shakkiottelua, jonka Deep Blue voitti vuonna 1997 ja OS/2 4.0:ssa, joka tuolloin oli pääasiallinen käyttöjärjestelmäni, oli puheentunnistus, joka tosin ei minulla toiminut hyvin, koska englannin suullinen taitoni oli melko vajavainen (kirjallisena natiivitasoa). Kuitenkin vuoden 2005 tienoilla alkoi olla selvää, että tietokoneiden nopeuden kehitys, joka oli ollut tasaisen nopeaa, hidastui lähes olemattomaksi ja skeptisyyteni kasvoi merkittäväksi. Vuoden 2005 tienoilla viimeistään alkoi myös olla selvää, että klusterointi eli ryvästäminen on ainoa tekniikka, jolla voidaan saavuttaa totuttu tietokoneiden nopeuden lisääntyminen. Käsite supertietokone on itse asiassa harhaanjohtava. Kyse ei ole yhdestä laitteesta vaan useista palvelimista, joiden välillä on nopea verkkoyhteys ja niitä ohjaavat ohjelmat monimutkaistuvat koko ajan. Klusterointi ei ollut vuonna 2006 vielä rakettitiedettä, kuten totesin O'Reillyn julkaisemassa artikkelissani Ad-Hoc Clustering, mutta nykyään privaattipilvi alkaa olla oksymoroni pienemmässä kuin keskisuuren yrityksen mittaluokassa.

Eräs merkittävä käänne osaltani oli, kun joulukuussa 2016 löysin jo hieman vanhentuneen (27. 9. 2016) artikkelin Googlen uudesta oppivasta hermoverkkopohjaisesta kielenkäännösjärjestelmästä. Luonnollinen kieli on oppimisen, ajattelun ja tieteen perusta. Luonnollista kieltä oppivaa tekoälyä voitaisiin jo pitää jopa tiedostavana. Huomasin myös, mitä Kurzweil nykyään puuhaa ja minkä yrityksen voimavarat hänellä on käytössään. Muistin myös hieman hämärästi, että Kurzweil olisi ennustanut joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla, että singulariteetti saavutettaisiin noin vuonna 2037.

Singulariteetin wikipedia tiivistää melko hyvin seuraavasti: ”Teknologinen singulariteetti tarkoittaa tulevaisuudentutkimuksessa hypoteesiä, jossa yli-inhimillinen tekoäly kiihdyttää ihmiskunnan teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että singulariteettiä edeltäneet ihmiset eivät pysty ymmärtämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuutta. Ilmiön nimitys on analogia, joka viittaa modernin fysiikan sääntöjen kaatumiseen lähellä mustan aukon singulariteettia.”

Toinen merkittävä käänne skeptisyyteni laantumisessa oli myös joulukuussa 2016, jolloin seurasin Kemiönsaaren IT-pedagogin opetusta esikoulusta vuosikurssille 3. Vanhimmat oppilaat opettelivat jo blogien kirjoittamista. Kommenttini olikin, että nyt ollaan luomassa hirviötä, jotain sellaista, jonka lopputulosta ei voida ymmärtää varmuudella etukäteen. Mary Shelleyn kirjan Frankesteinin hirviö alaotsikko oli Uusi Prometheus. Prometheus (myös Prometheas tai Prometeus) on kreikkalaisessa mytologiassa titaani, joka loi ihmiset ja varasti heille jumalilta tulen. Eläimetkin osaavat käyttää työkaluja, ne viestivät keskenään, mutta vain ihminen on oppinut tulenteon ja käytön.

Koulunsa aloittaneet, kun uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön, ovat noin 28-vuotiaita, kun singulariteetti saavutetaan, jos Kurzweilin ennustus toteutuu. Kurzweilia on kuitenkin moitittu liiallisesta optimismista. Joten palataan Harariin. Dystooppisia sosiologiaan liittyviä elementtejä Homo Deusin kuvauksesta poimittuna:

  • While the industrial revolution created the working class, the next big revolution will create the useless class.

  • The way humans have treated animals is a good indicator for how upgraded humans will treat the rest of us.

  • Radical Islam may fight rearguard actions, but the truly impactful religions will now emerge from Silicon Valley rather than the Middle East.

  • Democracy and the free market will both collapse once Google and Facebook know us better than we know ourselves, and authority shifts from individual humans to networked algorithms

  • Most of us will not get to decide how technology will affect our lives because most of us don’t understand it (how many of us voted on how the Internet would work?).

This is the shape of the new world, and the gap between those who get onboard and those left behind will be bigger than the gap between industrial empires and agrarian tribes, bigger even than the gap between Sapiens and Neanderthals.  This is the next stage of evolution. This is Homo Deus.

Toinen kohta yllä olevassa listassa ei ole mikään uusi ajatus. Esimerkiksi käy vaikka H G Wellsin 1895 julkaisema science fiction -romaani The Time Machine, jossa hän visioi ihmiskunnan kahdentuneen eloiksi ja morlockeiksi - mutta vasta satojen tuhansien vuosien kuluttua. Aldous Huxleyn Uudessa uljaassa maailmassa yksinkertaisimpiin töihin tarkoitetut sikiöt marinoidaan alkoholissa.

Sosiologian kannalta uuden opetussuunnitelman tärkein tehtävä onkin antaa kaikille oppilaille mahdollisimman hyvät tvt-taidot. Skeptisyyttä voi vähentää katsomalla Hans (ja Ola) Roslingin mainion Ted-luennon How not to be ignorant about the world, joka ei valitettavasti ole tekstitetty suomeksi, mutta 32 kielen joukossa on esimerkiksi englanti ja ruotsi. Esko Valtaojan jäähyväisluento ennen eläkkeelle lähtöä on pitkälti samansisältöinen, ei läheskään yhtä hauska, mutta se on jo poistettu areenasta. Youtubesta se vielä löytyy. Ray Kurzweilin luentoja löytyy sivulta Ray Kurzweil’s TED talks.

Tehtävän kannalta oli kohtuuton vaatimus etsiä itse käytettävä kirjallisuus. En tiedä miten hyvin siinä nyt myöhässä onnistuin. Ratkaiseva kokonaisuuden kannalta oli Tuomas Nevanlinnan haastattelu, jonka näin vasta 18. 4. Ylen aamu-tv:ssä.

Saman päivän aikana luin uudelleen alun perin vuonna 2011 kirjoittamani Linux – maailmanvalloittajan, jossa on linkin takana arvio maailman tehokkaimman supertietokoneen, Googlen, palvelinten määrästä vuonna 2010, 900 000 kpl. Samalla tarkistin top500-listan ja yllätyin, kun tämän hetken julkaistu tieto nopeimmasta supertietokoneesta onkin aivan uutta kiinalaista teknologiaa, joka perustuu kiinalaisen Sunwayn prosessoriin, ”The SW26010 has four clusters of 64 Compute-Processing Elements (CPEs) which are arranged in an eight-by-eight array." Vaikuttaa kylläkin aivan samalta idealta kuin transputereissa, joista vain Dick Pountain vaikutti kirjoittavan asiantuntevasti 90-luvulla Bytessä. Sen aikaisissa transputereissa taisi kylläkin olla vain 8 tai 16 matriisiin verkotettua ydintä eikä 64 kussakin neljässä klusterissa, kuten Sunwayn piirissä. Vihdoin taas jotain todella uutta prosessoritekniikassa.

 

Opetussuunnitelma

Uusi opetussuunnitelma perustuu lakeihin, asetuksiin, ministeriön määräyksiin ja YK:n julistuksiin sekä sopimuksiin. YK:n julistuksia ja sopimuksia on aika varovaisesti kutsuttu uudeksi maailmanjärjestykseksi, mutta Kansainliiton aikana vastaavia melko yleisesti. Ne ovat vaikuttaneet myös Suomen lainsäädäntöön, mutta nykyään siihen vaikuttanee enemmän EU:n jäsenyys. Minä pidän Kansainliittoa, YK:ta ja EU:ta federalismin ilmentyminä ja aatehistoriallisesti se on selvimmin johdettavissa Immanuel Kantin filosofiseen esseeseen Perpetual Peace (Ikuiseen rauhaan) vuodelta 1795. Se on edelleenkin ajankohtainen, koska siinä asetettua tavoitetta ei ole saavutettu. Uskoisin että olisi vaikeaa löytää suorempaa yhteyttä uuden opetussuunnitelman ja jonkun Antikaisen ym. käyttämien lähteiden välillä.

 

Epilogi (kirjoitettu 22.4.2017 8:30)

"Mitä tänään koulussa opit, poika pellavapää?"

Opin että virtuaaliopettaja on mahdollista toteuttaa ja se itse asiassa on jo tehty, ainakin jossain muodossa. Tätä kysymystä lähdin miettimään, koska uudessa opetussuunnitelmassa ilmeisesti useiden opettajien mielestä ongelmallisinta on inkluusioperiaate. Tarkoittaa siis, että myös erityisoppilaat pyritään sijoittamaan ihan tavallisiin kouluihin. Ihan hienoa periaatteessa varmaan useimpien kriitikkojenkin mielestä, mutta kun resursseja ja erityisopettajia ei ole riittävästi, muodostuu ongelma. Minulle ilmeinen ratkaisu on käyttää tekoälyä, joka oppii minkälainen oppija kukin oppilas on.

Miten se sitten toimisi käytännössä? Nicholas Negroponte näyttää sen TED-luennollaan Nicholas Negroponte: A 30-year history of the future alkaen kohdasta 14:50. Etiopialaiset lapset oppivat ilman opettajaa hakkeroimaan Androidin kuudessa kuukaudessa.

Minulle sopiva virtuaaliopettaja on ollut nyt pari päivää TED. Se ehdottaa samaan aiheryhmään liittyviä luentoja ja käynnistää automaattisesti parhaana pitämänsä edellisen luennon päätyttyä. Siis samaan tapaan kuin Youtube. Eräs tärkeä luento tänään oli Shyam Sankar: The rise of human-computer cooperation. Sen tärkein sanoma on, että tekoälyn avulla kuka tahansa voi olla jossain tehtävässä tai työssä parempi kuin pitkälle koulutettu ammattilainen.

Erityisopetus on kuitenkin hyvin laaja kysymys. Ken Robinson: Do schools kill creativity? kysyy mm. pitääkö kaikille opettaa matematiikkaa. Jos kullekin oppilaalle opetettaisiin tai mieluumminkin annettaisiin oppia sitä, mitä hän haluaa oppia, ratkaistaisiin ehkä Hararin esittämän hyödyttömän yhteiskuntaluokan ongelma. Kaikki ongelmia ei tietystikään ratkaista opetuksella, mutta hyvin moniin on ratkaisuja. TEDistä niitä löytyy useita.

Olisiko Khan Academy hyvä virtuaaliopettaja? Ehkä, sitä on jo kokeiltu: Khan opettaa Karjaalla Minä kuitenkin olen löytänyt minulle sopivan opinahjon.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ehkä onnistunein päätös, jonka olen tehnyt elämässäni, on ollut alkaa lukemaan kirjoja englanniksi. Olin noin 18-vuotiaana lukenut käytännössä kaiken mielenkiintoisen scifi-kirjallisuuden, jota oli saatavilla suomeksi ja englanniksi sitä oli saatavilla vaikka kuinka paljon.

Jälleen sama ilmiö. Ray Kurzweilin ainuttakaan kirjaa ei ole suomennettu ja lähes kaikki linkit kirjoituksessani ovat englanninkielisiin kohteisiin. Suomessa on pakko olla kaksikielinen ja jos toinen niistä kielistä on ruotsi, on pakko olla kolmikielinen.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

TEDissä on varmaan loputtomasti mainiota sisältöä, mutta kun kirjoitukseni liittyy pedagogiikkaan, pitää ainakin nämä kaksi mainita. Ken Robinson: Do schools kill creativity? (tekstitetty suomeksi ja yli 44 miljoonaa katselukertaa), eräänlainen hauska Comeniuksen vala ja Nicholas Negroponte: A 30-year history of the future alkaen kohdasta 14:50. Negroponte on muutenkin yksi mielenkiintoisimpia TED-luennoitsijoita.

Lisää ehdotuksia?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Puolijumalainen nainen: Aimee Mullins: My 12 pairs of legs. Tulee mieleen Douglas Adamsin jutuista, että millä planeetalla niitä kolmirintaisia huoria oikein olikaan?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekoälyn singulariteetti on täydellistä höpöä. Määrä ei muutu laaduksi.

Hararin kirjat ovat lukijan vastuulla.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Sinä olet tietysti oikeassa omasta mielestäsi, ei epäilystäkään siitä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Luin tekstisi ja ihmettelin mihin se oikein liittyy. Piti lukea tehtävä vielä alusta: tehtävänä on kirjoittaa essee opetussuunnitelmasta.

Heräsi kysymys keille opetusuunnitelma on tarkoitettu. Mihin oppilaitokseen tai verkkoonko? MIkä on tarkoituksesi? Kuvasti erilaisia tietojärjestelmiä. Ovatko ne osa opetussuunnitelmaa? Ehkä kyse on it-opiskelu?

Missä on Timo Honkelan tekoälyyn liittyvät tutkimukset? Ehkä et pidä niitä kyllin arvokkaina? Et kerro millä perusteella valitsit materiaalit? Miten rajasit materiaalit? Mitä pidit tärkeimpinä tekijöinä valinnassa? Opetuksessa tärkeä on aina se kuviteltu lukijakunta? Minkälaiseksi sen kuvittelit? Minkä tason opiskeluun?

Tässä alla vain muutama suomalainen huippu. Toinen hiukan vanhempi, sitä aikaa, jonka koit pysähtyneeksi.
http://areena.yle.fi/1-3995328

http://lipas.uwasa.fi/stes/step96/step96/lagus/

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ops! Oppiminen uusiksi. OPS2016 on viime syksyllä Suomessa käyttöön otettu perusopetuksen uusi opetussuunnitelma. Siis peruskoulu.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kuten kirjoitin, olen ollut pitkään skeptinen tekoälyn suhteen. Se alkoi jo 80- ja 90-lukujen vaihteessa, joten olen seurannut kehitystä vain hyvin pistemäisesti ja ne pisteet eivät ole osuneet Suomeen. Poikkeuksena suomen kielen morfologia, jota ei ehkä helposti pidä tekoälyn osa-alueena, mutta kyllä se on ja sen useat ohjelmat osaavat käytännössä täydellisesti. Muutenhan suomen kieli tietotekniikan yhteydessä on edelleenkin saatanasta. Olen aika harvoin käyttänyt googlen kääntäjää, mutta nyt se vaikuttaa melko äskettäin muuttuneen surkeasta käyttökelvottomaksi, jos toisena kielenä on suomi.

Honkelan haastattelussa korvaan pisti hänen (ehkä toimittajan syöttämänä) käyttämänsä sana tunne tekoälyn yhteydessä. Minä olisin puhunut todennäköisyyksien vertailusta. Tekoäly on minun mielestäni rikki, jos sillä on tunteita.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Honkela on yksi suomalainen, joka on osallistunut tutkimukseen. Pitkä on kehityskaari Suomessa. Miksi hylkäsit suomalasien osaamisen? http://www.ling.helsinki.fi/~aarppe/Publications/a...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #19

Kiitos. Itse asiassa etsin varmaan juuri tuota, kun suomen kielen morfologia aika äskettäin kiinnosti. Aina ei voi kaikkea heti löytää.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #20

Sen verran uskallan olla kanssasi samaa mieltä, että ei siihen mitään ohjelmaa tai konetta tarvita, että ymmärtää, että Immanuel Kant (ks. alustuksen loppu) oli oikeassa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #20

Voi Lauri Grön, kun et mitään oikein perustele, ei sinun kommentteihisi voi mitenkään uskoa. Tuntuu, että hallitsetko sittenkään sitä mitä haluat osoittaa hallitsevasi. Osaaja ja asiaan perehtynyt osaa muutakin kuin yrittää kumota kaiken mitä joku tekee tai sanoo. Sääli.
"En usko Timo Honkelan visioon rauhankoneesta: "Tekoälyllä voi saavuuttaa maailmanrauhan jne." Tuon tuossa plogissa sanoit. No pieni perustelu oli, mutta kun se ei riitä mihinkään.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #24

Jälleen kiitos Irja. Kyllä minäkin Laurin kanssa mielelläni keskustelen, mutta en väittele.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #24

Perusten aina Irja mutta et vain ymmärtä perusteluja puutteellisen asiaymmärryksen vuoksi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #26

Nyt jo meni huumorin puolelle. Et voi olla tosissasi.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Asiaan varmaankaa mitenkään liittymättä..

Teknologinen singulariteetti lopputuloksena tuntuu jotenkin hieman hankalalta uskoa siltä osin,että sen jälkeisetkään ihmiset yhtään sen paremmin pystyisi ymmärtämään tekoälyä,koska eihän tekoäly pysää siihen.

Voivat toki ymmärtää singulariteetista taakseppäin,mutta ei osaa siltikään yhtään sen paremmin ennustaa mihin tekoäly päätyy,koska se tietomäärä on vain niin huikea mitä tekoäly kykenee yhdistelemään ja käsittelemään. Ihminen yksinkertaisesti jää vain toiseksi ja siinäpä se ongelma taitaa olla. Tämä kaikki siis sillä oletuksella,että tekoäly olisi oikeastaan tehty äly joka on itseoppiva eikä rajoitettu mitenkään.

Algoritmithän pyörittää pitkälti jo suurta osaa maailmasta. Ne antaa ehdot minkä mukaan toimitaan..ne algoritmin ovat konesijoittajissa. Se on hurja visio missä ihmiset seuraa perässä,kun esim. 10 algoritmia kisaa tuhannesosa sekuntien mukaan.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Määritteenä singulariteetti on varsin ongelmallinen. Jos itse on matkassa, sitä ei koskaan saavuta, mutta kelkasta pudonneiden mielestä se on jo saavutettu. Minulla esimerkiksi on 85-vuotias sukulainen, joka ei oikeastaan ymmärrä, mikä netti on. Hän on kuitenkin ihan mukava tapaus. Aikuisopiston ruotsin keskusteluryhmässä täällä saarella on ollut ihan raivostuttava tapaus. Tietokoneista tai älypuhelimista ei saisi edes puhua. Sellainen sormea heiluttava, joka tietää kaiken paremmin kaikesta, mistä tarvitsee mitään tietää. Jokunen vuosi sitten aika lähipiirissä oli vielä töissä käyvä vakavasti dementoitunut henkilö, joka oli unohtanut melko suuren osan työtehtäviinsä liittyvistä taidoista. Siirtyi sitten osa-aikaeläkkeen kautta eläkkeelle, mutta arvoitukseksi jäi ainakin minulle, ymmärsikö hän dementoituneensa ja miten hänen ihan terävähkö puolisonsa tilanteen kesti.

Minä en usko mihinkään vallankumoukselliseen muutokseen. Toisaalta minulle ei opetettu aikoinaan koulussa edes lukemista ja kirjoittamista siinä muodossa kuin ne nyt ymmärretään käyttökelpoisina. Noin vuoteen 2005 asti kaikki tietotekniikkaan liittyvä vaikutti tuplaantuvan vuodessa, mutta sitten kaikki lähes pysähtyi. Nyt taas tuntuu vauhti hieman kiihtyvän onneksi.

Hararin kirjassa on aika jänniä havaintoja. Ensimmäisen maailmansodan taisteluissa kuoli 40 miljoonaa ja samaan aikaan espanjantautiin 500 miljoonaa. Täytyy jatkaa lukemista. Ostin sen tänään Amazonista ja tietysti sähköisenä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nuo eivät ole Hararin "havaintoja"

Harari tekee pinnallista tietojensa perusteella mielivaltaisesti asioiden yhdistämistä ja päätelmiä, jotka tietenkin uppoavat kansaan.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #12

Eli tehokas tieteen popularisoija. En odota kirjalta mitään varsinaisesti uutta tietoa, mutta näkemyksiä ja vertailuja on mielenkiintoista tarkastella.

Kaipaamistani kirjoittajista vain Kurzweil on tiedemies sanan kovassa merkityksessä, Fukuayma ja Harari vain zeitgeistin aallolla korkeammin surfaajia. Silti ne ajassa olevat ajatukset pitää historiassa johonkin henkilöön sitoa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #13

Pahimman laatuinen sepustaja ja tieteen väärentäjä. Popularisoinnin irvikuva. Vastuu täysin lukijalla.

Kurzwel ei ole koskaan ollut tiedemies, vaan teknologian kehittäjä. Kirjat täysin lukijan vastuulla.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #14

Minulla oli omat varaukseni Hararin suhteen jo ennen kommenttejasi, mutta väärentäjäksi en häntä epäile. Voinet perustella väitteesi?

Kurzweilin ennustuksia hänen kirjoissaan vastaan on hyvin vaikea väittää, koska niin suuri osa niistä on jo toteutunut ja hän tosiaan on ollut kehittämässä niin montaa tekoälyn osa-aluetta.

Seuraavaksi voisit tuomita MIT Media Labin johtajan Negroponten höpöksi, niin alkaisi olla värisuora kädessä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #15

Nämä eivät varsinaisesti ole tekoälyä:

... optisen hahmontunnistuksen, puheen syntetisoinnin, puheentunnistusteknologian ja elektronisten kosketinsoittimien alalla.

Kurzweil on myös sairaan transhumanismin kannattaja.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #16

Mikä on älyä, aisteja ja tietoisuutta vai liittyvätkö ne kaikki lähes erottamattomasti toisiinsa? Minulla ei ole tyhmänrohkeaa vakaumusta olla kovasti asiasta juuri mitään mieltä.

Kenellä muulla kuin Kurzweililla olisi alalta enemmän näyttöjä?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Hahmontunnistus on ihan oma teknologian haaransa. Tekoälyssä ei Kurzweililla ole muuta kuin höpöspekulaatioita.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #18

Et vakuuta. Uskon edelleen Kurzweiliin enemmän kuin sinuun.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #21

Höpöön ja höpöauktoriteetteihin uskotaan, tiedon ymmörtämiseen vaaditaan vähintään esitietoja.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #27

Kokeillaan nyt vaikka kumman isi on vahvempi -metodia. Kurzweilin isi on Google, kuka sinun?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Filosofi Nick Boström on menettänyt uskottavuutensa jo kauan sitten:

In whole brain emulation (also known as “uploading”), intelligent software would be produced by scanning and closely modeling the computational structure of a biological brain. This approach thus represents a limiting case of drawing inspiration from nature: barefaced plagiarism. Achieving whole brain emulation requires the accomplishment of the following steps.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Jatka vaan, niin saat värisuoran kokoon. Kuinka monta TED-luentoa olet itse pitänyt?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #33

Hohhoijaa. Tuo kriteeri. TED-luennotkin ovat kuulijan vastuulla. Maineikkain niistä on ZenRobotics luento joskus 10 vuoden takaa. Kaltaisesi maallikot ovat puolustuskyvyttömiä tekoälyhömpän suhteen.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #34

Kyllä sinulla pokeria riittää. Syvin kumarrukseni ;)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #35

Riittää. Panin 1984 pystyyn Tekesissä Suomen ensimmäisen tekoälyohjelman, jossa rakennettiiin 7 asiantuntijajärjestelmää ja 1989 Finsoftin, jossa muksna 4 neuroverkkoprojektia. Sinulla riittää tuota tietämättömyyteen perustuvaa arroganssia.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #36

Minä olen sen verran viisas, että en usko olevani viisaampi kuin kaikki muut. Sinä taidat olla hyvin turhautunut, kun nyt teknologia alkaa olla siinä vaiheessa, että vain mielikuvitus on rajana ja sitä se todellakaan ei ollut 80-luvulla. Kurzweilkin taitaa kuolla ennen kuin ihminen saavuttaa kuolemattomuuden muodossa tai toisessa. Kuolemanpelko saa ihmisen helposti uskomaan mihin vain.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #37

Höpöä tulee kaikista tuuteista ja vain yksipuolisen bittikoulutukseen saaneet ovat täysin puolustuskyvyttömiä. Ja konsulttihömppää riittää:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/202...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #38

Sinä taidat olla prolog-miehiä. Katso tuo Shyam Sankar: The rise of human-computer cooperation-luento niin ymmärrät, mistä nykyään on kyse.

Esimerkki tästä on viime syksynä visioimani virtuaalinen herkkutatin etsintäohjelma. Sitä ei tällä hetkellä voi toteuttaa riittämättömän datan takia, mutta osittain se on jo toteutettu. Yhdistämällä peruskartan ja google earthin tietoja ihminen voi etsiä lupaavia herkkutattipaikkoja. Jos lisäksi olisi helikopterikuvia tai google olisi käynyt kuvaamassa kaikki metsätiet, tehtävä olisi paljon helpompi. Tähän voisi vielä lisätä paljon paikkatietoa, jota jo kyllä paljon on. Esimerkiksi herkkutatin kaverien määrän metsässä riittävällä tarkkuudella. Paljon muutakin voisi mainita. Ensin tekoäly oppii ihmiseltä, joka virtuaalisienestää ja sen jälkeen oppii yhä paremmaksi ja lopulta se virtuaalisienestää koko Suomen ehkä muutamassa päivässä. Seuraavassa vaiheessa tekoäly lähettää seuraten sademääriä kuhnurit (drone) tarkistamaan tattien määrän ja ajan kanssa keräisi tilastoa, jonka avulla sienten määrä pystytään yhä tarkemmin ennustamaan.

Kysymys on tietysti resursseista ja onko herkkutatteja mielekästä poimia kuhnureilla. Uskon että jossain vaiheessa on. Kyse on Augmented Intelligencestä, jossa ihminen ja tekoäly toimivat yhdessä oppien toisiltaan. Se on myös iteratiivinen prosessi, joka tulee koko ajan paremmaksi, kuten koko ihmisen evoluutio. Nyt vain vauhti on kiihtynyt niin nopeaksi, että jotkut ovat jääneet singulariteetin toiselle puolelle.

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti Vastaus kommenttiin #36

Käytettiinkö tuossa tekoälyn luonnissa kenties Gröhnin älyä "pohjana" vähän samaan tapaan kuin juurta leipätaikinassa?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Lisäämäni epilogi selittää otsikon. Joskus ihmettelen, miten fiksu olen ollut aikaisemmin ja tällä kertaa viisas luottaessani intuitiooni.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä blogi on otsikosta alkaen täysin harhainen. TEDit ovat pääsääntöisesti kuulijan vastuulla.

Esimerkki, TED:

https://www.youtube.com/watch?v=HMf8PT-I0l0

Todellisuus 7 vuotta myöhemmin:

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/zenroboticsista-tu...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tuotekehitys on pahimmillaan kuin matka ilman teitä ja karttoja. Jos sitä tekee ilman hyvää suunnitelmaa, voi ja usein menettääkin rahansa. Ei mitään uutta. Jos tuo Jufo olisi ollut Leijonan kidassa, ei olisi saanut rahaa minulta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Unohdit harhaisen blogisi otsikon ja ...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #42

Sinä unohdit, että TED ja TEDx ovat ihan eri tasoisia, kuten juuri todistit. En ole maininnut esimerkiksi lähdekritiikin tärkeyttä ja montaa muutakaan itsestäänselvyyttä.

Sinä olet myös unohtanut dialogin tärkeyden, kun pyrit olemaan vain samaa mieltä vain itsesi kanssa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #44

Mielenkiinnoton aihe, en katsonut. Minulla on parempaakin tekemistä. Mitä yritit sanoa?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #45

Kuten kirjoittaa höpöblogi ja siinä höpöä mm. tekoälystä...

Kaikki TEDit ovat katsojan vastuulla, MOT.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #46

Ja aika monessa yliopistossa on teologinen tiedekunta. Kasvatustiedekin on aika heikossa tilassa.

TEDissä on valtavasti materiaalia ja minä olen vasta pari päivää sitä tutkinut valiten tietysti parhaimmalta vaikuttavaa. Kyllä minä aikaisemminkin olen muutaman luennon katsonut, mutta minä etsin ja luen nopeammin www-sivuja, joten luennoitsijan pitää olla myös viihdyttävä tai muuten hyvä puhuja, jotta video-formaatti kelpaisi minulle. Videossa ei ole sisällysluetteloa tai etsintätoimintoa, mutta TED-luennoissa on kyllä puhuttu teksti myös tekstinä. Kun ne ovat yleensä englanniksi, oppii samalla kieltäkin. Minua on hieman kaduttanut se, että en tutkinut olisiko pedagogiaa voinut opiskella ruotsalaisessa etäyliopistossa. Syy oli kai se, että oletin tunnistautumisen olevan vähintään vaikeaa. Minun kurssillani yksi asuu Japanissa ja toinen oli ainakin kurssin alussa Espanjassa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

80-luvun alussa kuviteltiin, että videot ratkaisevat opettamisen ja oppimisen. Ei toiminut koskaan.

Nyt sama harha. TEDit eivät myöskään johda systemaattiseen oppimiseen. Sälää vain omalla vastuulla.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Turun Yliopiston Moodle-luennot ovat vielä huonompia. Ne ovat editoimattomia, joten varsinaisen luennon alkukohdan joutuu etsimään itse ja sama tauon kanssa. Luennoitsijat ovat puhujina keskinkertaisesta huonoon verrattuna TEDin tasoon eivätkä osaa käyttää tekniikkaa kunnolla. Luennolla mukana olleiden kysymyksiä ei kuule, koska sitä saliin heitettävää kuutiomikkiä ei ole laitettu päälle ja vain osa luennoitsijoista ymmärtää toistaa tai referoida kysymyksen. Tuossa nyt ainakin tärkeimmät.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sälä ei muuksi muutu vaikka puhuja inspiroiva ja vastuu jää kuulijalle.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #50

Yllä linkittämäni Ken Robinsonin luento olisi saanut varmaan samat taputukset myös Stand-Up-komediaillassa. Ei yhtään harmita, että olen katsonut sen jo kaksi kertaa. Sitä en tarkistanut, että onko hänet aateloitu ansioistaan koulutuksen alalla, oletin vain. Loistava luento.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #51

Kliseitä ja harhoja.

Sir Ken Robinson on englantilainen kirjailija, puhuja ja kansainvälinen konsultti.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Siitä en uskalla vielä sanoa mitään, että miten fiksu tekoäly TEDissa on tai onko se pelkkä algoritmi, joka ei opi, mutta sitähän voi kehittää iteroiden. TED oli alussa vain pelkkä konferenssi, joka huomattiin tallettaa ja laittaa nettiin. Khan Academykin oli alussa vain pelkkä kokoelma Youtube-videoita ja nyt se on monikielinen USAn perusopetuksen oppimateriaali, jota voi käyttää kuka tahansa, missä tahansa ja koska tahansa.

Yksi motiivi pedagogian opinnoilleni on se, että voisin kenties alkaa kehittämään opintomateriaaleja ja se sienestyskurssini esimerkiksi on eräs kokeilu sillä alueella.

TY:n Moodle ei ole huono, sitä vain käytetään aika taitamattomasti. Senkin takia nuo ammattimaisemmat sivustot ovat mielenkiintoisia.

Lopputulos kyllä näyttää olevan se, mihin Negroponte vihjaa, ei enää tarvita kouluja eikä opettajia. Flipped learning, joka kyllä mainittiin TY:n luennolla, mutta ei sitä, että opettajiakaan ei tarvita edes perusopetuksessa. Aldous Huxleyn Island-kirjassa se kyllä oli. Vähän samaa, kuin John Dewey visualisoi, mutta implementoi heikosti. Pitänee sitäkin klassikkoa tutkia opetusohjelman ulkopuolella.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #54

Terveisiä sinne singulariteetin toiselle puolelle ;)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Niimpä tietysti. Jos jotakin voi kuvitella, sen voi myös rakentaa olemassa olevan teknologian rajoissa. Vähän kuin legopalikoita yhdistelisi. Jos jotain palikkaa ei ole, voi sen rakentaminen olla vaikeaakin tai vain liian kallista. Hyvin usein kuitenkin se kuviteltu on jo tehty, kuten fiksu virtuaaliopettaja. Mindojo kehuu:

Mindojo is a virtual private tutor —
train it and it will train your students

It's simple — you create dialog scripts of lessons and
add your practice items, and Mindojo adaptively
teaches them to your audience.

Tuohon pitää palata myöhemmin. Aiheen voisi kylläkin jaotella opetusmateriaalin luontiohjelmiin ja opetusalustoihin yleensä eli se on varsin laaja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Vaikuttaa siltä, että et edes ymmärrä mitä eroa on didaktiikalla ja pedagogialla. Myös oppijien iällä on ratkaiseva merkitys. Negroponten vigjailut viime vuosisalta voi jättää omaan surkeaan arvoonsa.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset