*

rkoski Mahdollisesti hyödyllistä tietoa

Linux - maailmanvalloittaja

Linux täytti 20 vuotta viime vuoden syksyllä ja se on ollut jo useita vuosia yleisin käyttöjärjestelmä, mutta sen vahvimmat markkinasegmentit ovat sulautetut laitteet ja palvelimet ja maailmanvalloitus onkin jäänyt pitkälti piiloon.

Linux everywhere

Linuxilla toimivia laitteita ja palveluja ei enää käytännössä voi välttää. Jos ostat uuden TV:n, Blu-ray-soittimen, e-kirjan lukulaitteen, kameran, digiboksin, ADSL-modeemin, WLAN-tukiaseman, navigaattorin, mediasoittimen, verkkolevyaseman tai älykkään Ethernet-kytkimen, Linuxille ei oikeastaan ole vaihtoehtoja. Joissakin yksittäisissä laiteryhmissä, kuten kännyköissä Linuxilla ei vielä ole hallitsevaa markkinaosuutta, mutta niissäkin Linux-pohjainen Android on ripeästi korjaamassa tilannetta. Palvelimissa Linuxin ylivalta on vielä selvempi. Uusimmassa supertietokoneiden eli uusimpien ja suurimpien konesalien top 500 -listassa (www.top500.org, 6/2011) Linuxin osuus on 94 prosenttia. Tunnetuimpia Linux-pohjaisia palveluita ovat Google ja Facebook.

Kuinka yleinen Linux oikeasti on?

Linuxin käyttöä on yritetty tilastoida, mutta tehtävä on erittäin vaikea. Aiemmin Linux Counteria pidettiin jokseenkin luotettavana, mutta se mittaa lähinnä aktiivisesti Linuxia pöytäkoneessa tai kannettavassa käyttävien määrää ja innostus käyttäjien rekisteröityä ja ylläpitää rekisteröitymistään on todennäköisesti ollut jo pitkään laskussa. Tällä hetkellä rekisteröityneitä on vain 120 000 ja siitä laskurin ylläpitäjä vetää johtopäätöksen, että Linuxin käyttäjiä olisi 29 miljoonaa. Se voi hyvinkin pitää paikkansa pöytäkoneiden ja kannettavien osalta, mutta jos lasketaan kaikkien Linux-laitteiden käyttäjät, helpoin lähtökohta arviolle on Internetin käyttäjät, joita arvioidaan olevan kaksi miljardia (http://www.internetworldstats.com/stats.htm). Linuxin käyttäjiä on todennäköisesti yhtä paljon tai mieluummin selvästi enemmän. Jos ihmisellä on varaa ja taitoa käyttää Internetiä, hänellä on todennäköisesti myös jokin laite, esimerkiksi ADSL-modeemi, johon on sulautettu Linux. Toisaalta hän myös lähes pakosta käyttää Linux-pohjaisia palveluja, kuten Googlea. Nyt kun Suomessa Internetin käytöstä on tehty ihmisoikeus, voisi myös vetää johtopäätöksen, että Linuxin käyttö on ihmisoikeus! Netin käyttäjien lisäksi esimerkiksi Suomessa osa vanhusväestöstä käyttää esimerkiksi Linux-pohjaista digiboksia tai taulu-TV:tä. Se osa ihmiskunnasta, joka ei käytä Linuxia jossain muodossa on äärimmäisen köyhää tai kuuluu johonkin pieneen erityisryhmään.

Linux palvelimissa


Eräs lähestymistapa kartoittaa Linuxin käyttöä on arvioida laitteiden määriä ja Linuxin osuutta niissä. Palvelinten kokonaismäärästä on vaikea löytää tarkkaa lukua, mutta 50 miljoonaa on eräs arvio (http://www.intac.net/a-comparison-of-dedicated-servers-by-company_2010-04-13/).
Toinen arvio on noin 100 miljoonaa (http://www.tomshardware.com/news/google-server-count-electricty-use-power-consumption,13158.html, artikkeli ei anna suoraan kokonaismäärää, mutta se on laskettavissa). Top 500 -listalla  (http://www.top500.org/)  Linux-koneiden prosessorien yhteismäärä on 7,5 miljoonaa ja koska kyseessä on vapaaehtoinen "rekisteröityminen" ja listalla on vain 500 nopeinta konesalia, tuntuisi turvalliselta olettaa, että kokonaismäärä on noin 20-kertainen eli 150 miljoonaa. Palvelinkoneissa prosessoreja on tyypillisesti kaksi, joten palvelimina 150 miljoonaa prosessoria on suunnilleen 75 miljoonaa eli päästiin melkein samaan lukuun kuin edellä. Linuxin osuus niistä ei varmaankaan ole yhtä suuri kuin top 500 -listalla, mutta suurella todennäköisyydellä suurempi kuin muilla.

Vanhemmissa ja vanhoja korvaavissa palvelimissa Linuxin osuus on varmasti pienempi. Tarkkoja lukuja on vaikea löytää ja yleisesti käytetään jotain epäsuoraa menetelmää, kuten WWW-palvelinohjelmistojen osuuksista päättelyä. Netcraftin (http://news.netcraft.com/)
mukaan Marraskuussa 2011 Apachen osuus oli 65 %, Microsoftin 15,45, nginxin 8,50 ja Googlen 3,47. Apache tosin toimii lähes missä tahansa käyttöjärjestelmässä, mutta todennäköisimmin Linuxissa. Microsoft on tietysti sama kuin Windows. nginx on joko Linux tai Applen OS X ja Google Linux. Kovin paljon ei voi mennä pieleen, jos arvioi Linuxin osuudeksi 70 - 80 prosenttia.

Palvelinten kokonaismäärä, 50:stä sataan miljoonaan on varsin pieni verrattuna seuraaviin laiteryhmiin, mutta niiden laskentateho ja varsinkin käyttöaste on aivan toista luokkaa. Nykyaikaisessa konesalissa pyöritetään virtuaalikoneita, jotka muodostavat klustereita, joiden koko kasvaa tarpeen mukaan. Tällä tekniikalla koko konesali voi teoriassa tehdä vain yhtä tehtävää tai esimerkiksi kymmenkertaista tehtävämäärää verrattuna prosessorien määrään. Tällä skaalautuvuudella saadaan se konkreettinen etu, että koko konesalin prosessorien käyttöaste voi olla jatkuvasti melko lähellä 100 prosenttia. Verrattuna henkilökohtaisiin tietokoneisiin palvelinten lukumäärä on noin 5 prosenttia, mutta kun verrataan käyttöastetta, tekevät palvelimet selvästi enemmän työtä. Jos tietokonetta käytetään työhön, on 6 tuntia aktiivia käyttöä paljon ja viitenä päivänä viikossa huomioimatta lomia, jää aktiivi käyttöaika 18 prosenttiin ja siitäkin ajasta suurimman osan kone odottaa käyttäjän tai palvelimen syötettä tai tekee suurimmaksi osaksi turhanaikaisia oheistoimintoja. Jos aktiiviajan käyttöasteeksi arvioidaan 3 prosenttia, on se kokonaisajasta vain 5 promillea ja näin päästiin taas mukavaan lukuun; palvelimien laskentatehoa hyödynnetään kymmenkertaisesti henkilökohtaisten tietokoneiden hyödynnettyyn laskentatehoon nähden. Linux on siis ylivoimainen, jos hyödynnetty laskentateho on kriteerinä.

Windows henkilökohtaisissa tietokoneissa

Henkilökohtaisia tietokoneita oli Gartnerin mukaan käytössä vuonna 2008 miljardi ja toisen miljardin odottettiin tulevan täyteen vuonna 2014, mutta uudet laitetyypit todennäköisesti viivästyttävät sitä. IDC:n kesäkuinen ennuste vuodelle 2011 on 361,6 miljoonaa myytyä PC:tä. Jos oletetaan kasvun olevan lineaarista, olisi tänä vuonna käytössä 1,5 miljardia laitetta.

Henkilökohtaisten tietokoneiden ehdottomasti yleisin käyttöjärjestelmä on Windows. Linuxin osuus on ehkä noin 2 prosenttia. Applen OS X on todennäköisesti Linuxia suositumpi, mutta Microsoftin mainostama 94 prosentin osuus kannettavista kuulostaa uskottavalta yleensäkin tälle laitetyypille. Windows siis dominoi ja tämä laitetyyppi on siinä mielessä tärkein, että sen kautta käyttäjille tulee se käsitys, että he käyttävät tiettyä käyttöjärjestelmää. Vaikka suurin osa käytöstä on tyypillisesti surfausta eli pääasiassa Linuxiin perustuvien palveluiden käyttöä, on käyttäjän käsitys se, että hän käyttää Windowsia. Myös sulautettujen laitteiden hallintaohjelmat ovat pääsääntöisesti tehty Windowsille, joten edelleen käyttäjälle tulee se käsitys, että hän säätää Windows-laitetta tai vähintään Windows-yhteensopivaa laitetta vaikka laitteen käyttöjärjestelmä olisi Linux.

Henkilökohtaisen tietokoneen (Personal Computer. PC) määritelmä ei välttämättä ole enää aivan selvä. Edellä mainitussa IDC:n tutkimuksessa etäisin alkuperäisestä PC:stä on netbook-laitteet tai minikannettavat. Kuitenkin Ethernet-liitäntäisellä taulu-TV:llä voi katsoa esimerkiksi Youtube- ja YLE Areenan videoita, ei välttämättä WWW-selaimen kautta, vaan yhdelle palvelulle tehdyllä sovelmalla ja verkkolevyaseman sisältöön voi päästä miltä tahansa Internetiin liitetyltä laitteelta. Sulautetut järjestelmät valtaavat perinteisen PC:n käyttöalueita pala palalta. Näkyvimmät valtaajat ovat kuitenkin tablet-laitteet ja älypuhelimet. Jos nekin laskettaisiin PC-laitteiksi, pienenisi Windowsin markkinaosuus jo alle puoleen. Gartnerin ennusteen mukaan älypuhelimia myydään vuonna 2011 468 miljoonaa eli selvästi enemmän kuin PC-laitteita. Myös e-kirjan lukulaitteet alkavat muistuttaa PC:tä, niillä voi jo pelata ja niille voi ostaa sisällön lisäksi ohjelmia. On siis vain määrittelykysymys, onko Windows edelleen yleisin henkilökohtaisissa tietokoneissa.

On toinenkin keino saada Windows näyttämään altavastaajalta PC-laitteissa. Applen nykyiset käyttöjärjestelmät OS X, iOS ja Apple TV ovat Unixeja. Niiden kehitys lähti Darwinista ( http://en.wikipedia.org/wiki/Darwin_(operating_system) ), joka oli lähinnä BSD-tyyppinen Unix. Myös Linux on Unix. Uuden tyyppisissä PC-laitteissa käyttöjärjestelmä on lähes aina joku Unix oli sen nimi sitten Android tai iOS. Applen osuus ei kuitenkaan vielä ole kovin suuri, mutta jos tabletit lasketaan PC-laitteiksi, ennustetaan Applen olevan jo vuonna 2012 suurin laitevalmistaja ja ohittavan HP:n (http://www.tietokone.fi/uutiset/suurin_tietokonevalmistaja_on_kohta_apple)

Linuxin murskaavat luvut

Jotta voisi ymmärtää sulautettujen laitteiden markkinoita, on hyvä luoda ensin katsaus prosessorien markkinoihin. Perinteinen käsitys on, että Intel on prosessoreissa markkinajohtaja. Lukumääräisesti Intel on kuitenkin jääny marginaaliin. ARM Holdings Plc ei itse valmista prosessoreja, vaan lisensoi ytimiä suunnittelufirmoille, jotka lisäävät johonkin tiettyyn käyttöön tarvittavat oheispiirit samalle silikonille, josta käytetään nimitystä System on a Chip, SoC, koko järjestelmä samalla piirillä. Näitä SOC:eja on useisiin käyttötarkoituksiin, suunnittelufirmoja ja valmistajia sadoittain. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ARM lisensoi ytimiään 743 yritykselle, jotka valmistivat tai valmistuttivat noin 1,85 miljardia ARM-ydintä sisältävää piiriä.

Prosessorien määrässä ARM johtaa Inteliä suunnilleen 10-1, mutta rahassa mitattuna ARM Holdings on mitätön, se saa tuloja yhdestä ytimestä alle 10 senttiä. ARM ei ole ainoa toimija sulautettujen ytimien markkinoilla. Mips on lukumääräisesti kakkonen vajaalla 10 prosentin osuudella markkinoista ja PowerPC:täkin käytetään. Näiden vähintään 32-bittisten ytimien lisäksi käytetään vielä 16-, 8- ja jopa 4-bittisiä ytimiä, jotka joskus lasketaan sulautetuiksi prosessoreiksi. Myös Intel on tehnyt yrityksiä laajentua sulautettujen markkinoille, mutta sen ongelma on lähinnä se, että Intel ei ole suostunut lisensoimaan ytimiään muille. Toinen ongelma on suuri virrankulutus. x86-leiristä VIA on painottunut vahvasti sulautettuihin tai niitä lähellä oleviin laitteisiin, mutta on melko pieni toimija. AMD:n sulautetuksi soveltuva Geode menestyi heikosti, mutta ehkä Fusion-sarjalla AMD pääsee taas mukaan sulautettuihin järjestelmiin.

ARM:in markkinaosuus on laskutavasta riippuen noin 75 prosenttia, joten kaikenkaikkiaan sulautettuja järjestelmiä myydään peräti noin 8 miljardia vuodessa. 32-bittisistä sulautetuista ARM:in osuus oli 90 prosenttia vuonna 2009 ja kännyköissä peräti 98 prosenttia jo vuonna 2005. ARM itse luotttaa Gartnerin lukuihin kännyköiden osalta ja älypuhelimissa on jo keskimäärin yli kaksi ARM-ydintä, joten kovin tarkka arvio ei ole. Kuinka suuri osuus niistä on Linuxilla? Hyvä kysymys. Itse en ole löytänyt uusista tai uudehkoista laitteista muuta kuin Linuxia lukuunottamatta älypuhelimissa olevaa kirjoa, Applen  laitteita sekä joitakin nykyään marginaallisia käyttöjärjestelmiä, kuten Mikrotikin RouterOS, Ciscon IOS, jne.. Puhelinten vuosittainen myyntimäärä on vajaa kaksi miljardia (Gartner), joten se on pieni osuus kaikista sulautetuista ja puhelimissakin Android jyrää tehokkaasti. Linux on lisäksi ehkä vielä hallitsevampi muilla kuin ARM-pohjaisilla alustoilla, se on siirretty jo aikoja sitten sekä MIPS:lle että PowerPC:lle ja lukuisille muille.


Valistunut arvaus? Vähintään kolme, ehkä viisi miljardia laitetta vuodessa. Jos siis henkilökohtaisia Windows-tietokoneita myydään noin 300 miljoonaa, sulautettuja Linux-laiteita myydään vähintään kymmenkertaisesti, ehkä jopa 16-kertaisesti.

Linuxin käyttö sulautetuissa järjestelmissä tuli näyttävimmin alkuaan esille, kun suurimmat elektroniikkavalmistajat, Matsushita (Panasonic), Sony, Hitachi, NEC, Philips, Samsung, Sharp ja Toshiba ilmoittivat kesäkuussa 2003 muodostaneensa Consumer Electronics Linux Forumin (CELF), jonka tarkoituksena oli edistää Linuxin käyttöä kuluttajaelektroniikassa. Linuxin käyttö kuluttajaelektroniikassa oli siis jo vuonna 2003 vakiintumassa ja voisi sanoa, että Linux on hallinnut niitä markkinoita jo vuosikymmenen.

Wintel-liitto hajalla ja uppoaa - LinArm jo vallassa

Molemmat Wintel-liiton yritykset ovat tehneet virheitä ja jääneet kehityksestä jälkeen. Ehkä selkeämmin virheitä on tehnyt Intel. John Dvorak kirjoitti Intelin Itanium-hankkeesta sen tuhonneen kokonaisen teollisuudenalan, mutta Intelin pelastukseksi tuli tavallaan AMD, joka nosti x86-arkkitehtuurin 64-bittiseen aikakauteen ja alusti Intelille pelastustien jatkaa palvelinten kuninkaana. Vakavampi uhka Intelille on kuitenkin kevyellä kulurakenteella toimiva ARM Holdings Ltd ja sen tapa liittoutua satojen lisenssivalmistajien kanssa. Intel haluaa tehdä yksin kaiken itse ja on jo hukkumassa massaan. Osakkeenomistajien ja tuottojen kannalta Intelin nykyinen taktiikka on varmasti ainakin lyhyellä tähtäimellä paras mahdollinen, mutta ARM suuntaa jo tosissaan palvelimiinkin parin vuoden tähtäimellä.

Microsoftin apuun Intel ei enää muutamaan vuoteen ole selvästikään varauksetta luottanut. Intelin Linux-pohjainen Moblin yhdistyi Nokian Maemon kanssa, josta syntyi Meego. Toisella Linux-rintamalla Intel osti sulautettuja Linuxeja kehittavän Wind Riverin ja sen arvioidaan olevan hallitseva kaupallinen sulautettujen Linuxien jakelu. Intel on siis merkittävin toimija sulautettujen Linuxien markkinoilla, jos CELF-liittoumaa ei huomioida. Toistaiseksi Inteliltä puuttuu kuitenkin menestystä sulautettujen laitepuolella, mutta yritystä on esimerkiksi Atom-pohjaisen CE4100-piirin muodossa, jota käytetään mm. D-linkin valmistamassa Boxee Box televisioon liitettävässä mediasoittimessa sekä Google-TV-pohjaisissa laitteissa. Kannettaviin laitteisiin vaadittaisiin kuitenkin selvästi pienempää virrankulutusta kuin mihin Intelin piireillä toistaiseksi päästään.

Myös Microsoft on etsinyt pitkään vihreämpää ruohoa muilta kuin Intelin alustoilta. Windows NT Alpha-prosessorille, Windows CE sekä Windows Phone ARM:lle eivät ole ainoita, mutta parhaiten tunnettuja irtiottoja. Ne ovat kuitenkin olleet lähinnä pieniä sivujuonia, mutta Windows 8:n ARM-tuki ei sitä enää ole. Tosin, kuten entinen uskottu liittolainen - Intel, kiirehti kommentoimaan, Windows 8:n ARM-versiossa ei voi käyttää x86-arkkitehtuurille käännettyjä ohjelmia. Myös ARM-pohjaisten laitteiden laaja kirjo ja niille vaadittavat ajurit voivat ainakin alussa kampittaa.

LinArm-liitossa on mukana kokonaisia teollisuudenaloja. Linux-säätiöllä ja ARM Holdingsilla on keskeinen asema, mutta niiden henkilöstö on pieni, samoin niiden kautta kulkevat rahamäärät. Kyse on enemmänkin yhteisöstä sekä syvästä alihankintaketjustosta. Sillä on sekä hyvät että huonot puolensa. Liitto ei missään nimessä ole yhtenäinen, jäsenet myös kilpailevat keskenään ja tekevät päällekkäistä työtä. Yleinen tapa on julkaista lähdekoodi vasta, kun tuote on julkistettu. Toisaalta yksittäiset yritykset voivat olla paljon ketterämpiä kuin suuryritykset ja markkinat pääsevät ratkaisemaan, mitkä ovat parhaita ratkaisuja eikä kilpailua tukahduttavasta monopolista ole juuri vaaraa.

Olet Linux-käyttäjä - halusit tai et

Linuxin käyttöä ei voi oikeastaan välttää. Jos ostat uuden elektronisen laitteen, kuten TV:n, Blu-Ray-soittimen, mediasoittimen, ADSL-modeemin, WLAN-tukiaseman, älykkään Ethernet-kytkimen, Ethernet-liitäntäisen levyaseman tai autoon navigaattorin, ostat todennäköisesti Linux-laitteen. Linuxin suurimpia yleistymisaaltoja ovat olleet ADSL-yhteyksien yleistyminen sekä siirtyminen digi-TV:hen.

Tietokoneen käyttäjänäkin on vaikea, oikeastaan mahdotonta välttyä Linuxiin perustuvien palveluiden käytöltä. Suurin osa Internetin palveluista on Linuxin varassa ja sovellusten siirtyminen pilveen tarkoittaa yhä suurempaa riippuvuutta Linuxista. Tämä edellyttää kuitenkin erittäin nopeiden Internet-yhteyksien yleistymistä, kuten esimerkiksi Finnet-liiton supermatrix-hankkeessa oli ymmärretty. PC:n korvaa melko yksinkertainen päätelaite.

Linuxin käytön yleistyminen yleensäkin on liittynyt teknisiin murroksiin joko laitteissa tai tavassa käyttää niiden tarjoamia palveluja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tämä juttu oli tarkoitus saada julkaistuksi jo noin vuosi sitten jossain alan lehdessä, mutta kiinnostus oli vähäistä. Kun ei jatkuvasti kirjoita sopivia juttuja, on vaikea päästä avustajaksi ja yksittäiset jutut tuottaisivat ilmeisesti liikaa vaivaa. Pitäisi olla sitkeä kuin Seppo Hildén, joka aina jaksaa kirjoittaa kanakeitosta. Minulla keittopuoli on jäänyt yhteen hernekeittojuttuun.

Seppo Hildén

Raimo, nyt tulee kulinaarainen paljastus; koskaan en ole kanakeittoa syönyt, olen vasta päässyt siinä kirjoittamisen asteelle.

Linuxista, vaikka olenkin 90-luvulta lähtien hankkinut tietoutta laajakaistasta ja internetistä, kuten myös niitä käyttävistä laitteista, en itse ole asennuttanut Linuxia käyttöjärjestelmänä koskaan koneelleni tai opetellut sen käyttöä. Olen Dos-ajan ihmisiä ja jo siitä siirtyminen Windowsiin ja sen opetteleminen riitti, kun samalla piti opetella teksti- kuvankäsittely, power point ja mitä niitä onkaan ohjelmia. Ja vielä nettisivujenkin teko. Niissäkin on ihan tarpeeksi opettelemista. Poika kyllä on laittanut linuxin itselleen ja on muutenkin näppärämpi noissa ohjelmistopuolissa.

Ps. Toi juttuhan oli ihan hyvä. Ihme ettei alan lehdet ottaneet. Toi SoC-teknologia on se kova juttu nykyään ja samoin NoC ( Network on chip)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Jätät edelleen lukijasi jännittyneeseen tilaan kanakeiton suhteen. Miksi se on avainsanana kaikissa, ainakin uudemmissa kirjoituksissasi. Minä olen asiaa jo pitkään ihmetellyt.

Aika harva on itse käyttöjärjestelmää asentanut tai päivittänyt, korkeintaan antanut laitteen itsensä suorittaa päivityksen. Tuosta tuli mieleen, että YLE:n areenassa on tehty aika iso uudistus, mutta kyllä TV:ni edelleen näyttää sen sisällön vanhaan tapaan, mutta voisi sen päivittää taas, jos olisi tullut uusille palveluille plug-ineja. Vaikka siinä on Linux pohjalla, sitä ei helpolla saa selville. Oikeastaan noissa olohuoneen uusissa vehkeissä suurin vika on, että niiden käyttöliittymät ovat aika sekalaisia. Meego, jonka piti tulla myös viihdelaitteisiin, oli aika hyvä avaus, mutta taitaa Android tai Google-TV olla vahvin suosikki uudeksi standardiksi.

Silti sinäkin olet Linux-käyttäjä:
[root@rk7 mirrors]# nmap -O seppohilden.vapaavuoro.uusisuomi.fi

Starting Nmap 6.01 ( http://nmap.org ) at 2012-10-15 15:21 EEST
Nmap scan report for vapaavuoro.uusisuomi.fi (83.145.248.213)
....
OS CPE: cpe:/o:linux:kernel:2.6
OS details: Linux 2.6.31 - 2.6.35, Linux 2.6.32

Käyttäjän MattiUusimies kuva
Matti Uusimies Vastaus kommenttiin #3

Jos ei kanakeittoon tule selkoa, alkaa ilmestyä kaikenlaisia tarinoita ja kanakeitosta saattaapi asteittain muodostua myytti sekä legenda.

Seppo Hildén Vastaus kommenttiin #5

Ei tule kanakeitosta mysteeria, sillä selitin syyn sille aikoinaan kun siitä blogissani kysyttiin ja tossa vastaus kopsattuna:

"Jokaisessa asiallisessa blogikirjoituksessa pitää esiintyä tag-sanoissa kanakeitto. Minusta on hauska mielessäni ajatella, kuinka joku hakee googlella kanakeiton ohjetta ja google läväyttää esille liudan minun blogejani.

Siinäpä sitä kanakeittoa."

Veikko Vitikainen

Linuxsin Yksi hyvä etu on se, että se ei ole läheskään niin herkkä viruksille kuin Winkku. Olen kuullut että Linux on käytössä osittain myöskin NASAN järjestelmissä. Pitäneekö paikkaansa???

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Varmaan jokaisessa isommassa organisaatiossa Linuxia käytetään. Ulkopuolisen sitä on kuitenkin hyvin vaikea selvittää. Esimerkiksi NASA:n www-palvelin on odotetusti klusteroitu:

[root@rk7 mirrors]# nmap -O nasa.org
...
Device type: load balancer|specialized|switch
Running (JUST GUESSING): Citrix embedded (95%), AVtech embedded (86%), Cisco IOS 12.X (86%)
OS CPE: cpe:/h:cisco:3550_switch cpe:/o:cisco:ios:12.2
Aggressive OS guesses: Citrix NetScaler load balancer (95%), AVtech Room Alert 26W environmental monitor (86%), Cisco 3550 switch (IOS 12.2) (86%)

Paljon käytetyt www-palvelut on klusteroitu siten, että ulospäin näkyy kuormantasaajalaite, joka jakaa palvelupyynnöt 2 - 20:een varsinaiselle www-palvelimelle, joita taas palvelee yhteinen, mahdollisesti jälleen klusteroitu tietokantapalvelin sekä tiedosto- tai levypalvelin.

Haku http://search.nasa.gov/search/search.jsp?nasaInclu... tuottaa pari sivullista osumia ja eräskin jo vuodelta 2004 mainitsee Linuxia käytetyn Marsiin lähetetyissä mönkijöissä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kirjoituksessa esitetyt luvut ovat viime vuodelta tai viime vuonna tiedossa olleita. Kovin suuria muutoksia ei sen jälkeen ole tullut, mutta esimerkiksi älypuhelimissa Linux-pohjainen Android on saavuttanut yli 50 % osuuden. Samoin on tainnut käydä tablettien kanssa. Top500-listalla Linuxin osuus on tippunut pari prosenttia ja se on melko suoraan siirtynyt kategoriaan UNIX. Olisikohan OpenSolaris tai todennäköisimmin OpenIndiana.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Muistelen, että AMD oli jossain vaiheessa "edellä" Inteliä. Ostin itsekin johonkin koneeseen AMD:n prossun. Se jäi kuitenkin ohimeneväksi villitykseksi se. Nyt ei AMD:n prossua viitsi konepakettiin laittaa, vaikka miten haluaisi tsempata. Mutta paranemaan päin viime näkemältä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Taitaa vieläkin Apachessa olla tiedostokokorajoituksena 2 Gt, jos se pyörii 32-bittisellä alustalla. Se on aika ikävää, jos www-palvelinta käyttää ftp-palvelimen korvikkeena ja jakaa esimerkiksi DVD-levyjen näköistiedostoja. Pitää pilkkoa paloihin ja ohjeistaa käyttäjiä, miten palat yhdistetään tai muuta vastaavaa kikkailua. Vastaava ongelma taisi olla myös lokitiedostoissa, mutta se on harvinaisempi. Ftp:tä on pitkään pidetty vältettävänä eikä rsync ole vieläkään riittävän yleinen, joten http oli houkutteleva. Tuollaisia ongelmia tuli vastaan, kun Intel yritti tuputtaa pelkästään Itaniumia 64-bittisyyteen siirryttäessä.

AMD oli myös suorituskyvyssä edellä Opteroneillaan joitakin vuosia, kun Intel keskitti tuotekehitystään enemmän Itaniumiin. Tarkemmin en Itaniumiin ole tutustunut, mutta sitä on haukuttu todella massiivisesti, esim.: How the Itanium Killed the Computer Industry.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Muistan, kun ennen koko hommaa mentiin BBS-purkkeihin ja sieltä sitten disketti kerrallaan imutettiin mm. kuvia ja jotain pelidemoja - pelejäkin. Muistelen, että se oli alunperin diskettien takia, että kaikki pakattiin paloihin.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #11

Juu, vielä 90-luvun alkupuolella. Oli slice ja splice ja rar osasi pilkkomisenkin ja zip:kin jossain versiossa. Sitten meni melkein kymmenen vuotta ja kun taas piti pilkkoa, ei 32-bittisyys enää tuntunut kivalta, vähän kuin paluu 10 vuotta taaksepäin. AMD:ltä sai 64-bittisiä Athloneita ihan kohtuuhintaan, mutta Inteliltä löytyi 64-bittistä vasta hintaluokassa yli 100 000 € koko kone. Oli aika ihmeellistä, että Inteliltä yleensä mitään ostettiin eivätkä asiakkaat reagoineet nopeammin.

Jäämme vielä odottelemaan valloittaako ARM konesaleja alhaisemman virrankulutuksen ansiosta. Nyt on markkinoilla jo neliytimisiä ARM-prosessoreja ja vajaa vuosi jäljellä siitä ajasta, jonka kuluessa ARM uhkaili tulevansa konesaleihin. Intelin taas en ole huomannut edenneen sulautetuissa. Jos ARM tarjoaa halvempaa ja erityisesti viileämpää riittävää prosessoritehoa, on arkkitehtuurin vaihto konesaleissa melko vaivatonta, koska Linuxin ARM-tuki on jo hyvin vanhaa ja vakaata (Linus on puhissut lähinnä sulautettujen laitteiden ARM-tuesta, mutta sekin on korjaantunut aika nopeaa tahtia).

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #12

Juu, tänään julkisti ASus Padfone2:n. Ei ihan A15, mutta aika lähellä taitaa tuo "Krait" olla. Vähän aikaa sitten luin jutun, missä uhosivat, että mobiililaitteet kepittävät nykyiset konsolit ensi vuoden aikana, ainakin tuo Nvidian SOC-viritys on vaikuttanut sivusta seurattuna varsin lupaavalta.

Nythän ne on myös noita GPU-pohjaisia hässäköitä tarjonneet pilvessä. Amazonista uutisoitiin moista. Ja Intel jäähdyttää kohta palvelimia upottamalla niitä öljyyn.

Arm-laitteet on ainakin siitä hauskoja, että ne mahdollistaa esim. "privaatin pilven" ihan uudella lailla. Sen lisäksi nuo avoimet microcontrollerit, kuten Arduino on aika siistejä. Jos löydän joskus aikaa, voisi kokeilla yksinkertaista ledimatriisia kodin ilmoitustauluksi vääntää.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #13

Muistit väärin tuon Padfone 2:n julkistuksen. Se on vasta tänään klo. 12, osoite http://www.asus.com/Mobile/Padfone2. Asus on tosiaan aika mielenkiintoinen firma. Asusin Eee-PC oli se "ensimmäinen" mini-läppäri. Oli niitä ollut sitä ennenkin, mutta Eee-PC oli halvempi ja pienempi ja tavallaan loi uuden laitekategorian.

Ennakkotietojen mukaan Padfone 2:ssa olisi neliytiminen ARM-pohjainen 1,5 GHz Qualcomin SOC. Kyllä se varmaan on nopeampi kuin moni vanha läppäri, mutta silti kellotaajuuden perusteella tehty aika halvalla vanhanaikaisella prosessilla ja paksulla viivaleveydellä. Siinä vaiheessa, kun ARM:ia konesaleihin tarjotaan, on kellotaajuus ja viivaleveys suunnilleen samalla tasolla kuin Intelillä, hinta hieman korkeampi, mutta taitaa tulla monelle yllätyksenä se kuinka paljon halvemmalla ostohinnalla ja käyttökustannuksilla niitä saa verrattuna Inteliin.

GPU:t (grafiikkaprosessori) ovat nykyään massiivisesti rinnakkaisia, 512 ydintä yhdessä piirissä on ihan tavallista ja ne soveltuvat hyvin vain tietynlaisiin tehtäviin, joissa on paljon laskentaa ja vähän IO:ta. Jäänee grafiikkaan liittyvien hommien erikoisuudeksi, mikä ei suinkaan tarkoita mitätöntä segmenttiä. Useat Hollywood-filmit ovat viime aikoina generoitu aika massiivisilla konesaleilla ja niiden tuotannossa liikkuu rahaa aika hyvin. Myös Linux on niissä kuvioissa ollut jo pitkään standardikomponentti.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #14

Niinpäs muistin. Muistin, että tämän viikon alussa oli kaksi mielenkiintoista tapahtumaa, joista toinen oli maanantaina ja toinen tiistaina. Sekoitin ne keskenään ja toista en edes enää muista, mikä se oli. Padfone 2 menee kyllä hankintalistalle tuon esittelyn perusteella.

Niin joo, tuo verkkolaskentahan on rendauksissa vanha kikka, mutta tuo pilvilaskenta aika jännä. Toisaalta pilvipelaamisestakin oli jo muutama vuosi sitten ihan jänniä juttuja demoina. Yksi konsolikin taisi USA:ssa olla jo saatavilla.

Jukka Palo

Mikä on Apachen tiedostokokorajoitus, jos se pyötii kaksiytimisestä 64-bittisesti?

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #17

2^63 = 9223372036854775808
Käytännössä tuota ei pääse kokeilemaan pitkään aikaan. Yhteen palvelinkoteloon eikä edes kokonaiseen räkkiin mahdu lähellekään riittävästi levyjä, jotta raja tulisi vastaan. Muut rajat tulevat vastaan paljon aikaisemmin, kuten ext4:n väliaikainen rajoitus 16 teratavua.

Jukka Palo

Linuxin merkittävin puoli oli SCO Unixin monopolin murtaminen. Linux on paras osa kommunismia tai ultrapostmodernia konsumeristista markkinataloutta. Linus Thorvalds on suurmies kaikilla mittareilla samoin kuin tekstiviestin keksinyt Matti Makkonen.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Ei SCO:lla mitään monopolia ollut. Sun esimerkiksi ei maksanut SCO:lle lisenssimaksuja ja 90-luvun alussa oli muitakin täysin SCO:sta riippumattomia Unix-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä, kuten Minix ja Coherent. Coherenttia kokeilin itsekin, kun se oli kohtuuhintainen, 100 USD.

90-luvun alussa oli kuitenkin selvä tilaus halvalle, teknisesti edistyneelle eli Unix-tyyppiselle järjestelmälle. Suurin paine tuli TCP/IP:n eli internetin yleistymisestä verkkoprotokollaperheenä. Microsoftin järjestelmissä se oli ensin maksullinen lisäosa ja sen integroiminen Windowsiin on ollut koko ajan enemmän tai vähemmän hankalaa.

Toisaalta valmiina oli laaja valikoima vapaita ohjelmia, kuten GNU-kokoelma, X Window System ja BSD-lisensoidut ohjelmat. Siinä vaiheessa, kun Linuxin ytimessä olivat yleisimpien verkkokorttien ajurit, oli suhteellisen pieni vaiva koota täysi käyttöjärjestelmä.

Jukka Palo

Kiitos Raimo!

En tiennyt, että SCO Unix oli alkanut murtua jo ennen Linuxia.

Keijo Räävi

Tajunnanräjäyttävä kirjoitus!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ellei Unixia olisi ollut, ei olisi syntynyt Linuxiakaan. Siksi Linux ei ole edes innovaatio.

Jukka Palo

Ilman sianruhon huonomia osia, ei olisi jauhelihaakaan. Linux on SCO Unixin popularisaatio.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

SCO Unix ei ollut muuten mikään erityinen, mutta se taisi vähän aikaa olla ainoa Unix, joka oli saatavilla 80386:lle. Sen edeltäjä Xenix oli tehty 80286:lle ja Microsoftkin oli siihen jotenkin sekaantunut. Samoihin aikoihin oli kuitenkin useille RISC-tyyppisille prosessoreille Unixeja, jotka olivat sidottu enemmän tai vähemmän laitevalmistajaan, joka yleensä oli myös prosessorivalmistaja. Osa on edelleen olemassa muodossa tai toisessa. IBM:llä on edelleen PowerPC ja AIX, HP:llä mikälie ja nykyään sen jälkeläinen Itanium ja HP-UX, Sunilla, nykyisin Oraclella Sparc, myöhemmin myös x86_64 ja SunOS, sittemmin Solaris jne. Nykyiset sulautettujen prosessoriytimien lisensoijat ARM ja MIPS olivat alkuaan kokonaisten tietokoneiden valmistajia, joilla oli oma RISC-arkkitehtuurin CPU ja oma Unix-variantti.

Koko tuo Unixin sukupuu on melkoinen himmeli, josta ei helpolla saa selkoa. Osin sen takia SCO:n loppuvaiheet ja oikeudenkäynti olivat niin sekavia. Tarinahan alkoi siitä, että AT&T ei voinut myydä Unixia monopolilainsäädännön seurauksena ja kun sen pystyi vain lahjoittamaan, oli tekijänoikeudet vähemmän kiinnostavia eikä jatkossakaan niihin niin paljon aina kiinnitetty huomiota. Unixin jatkokehittämiseen liittyi jatkossa hyvin kiinteästi yliopistot, erityisesti Berkeleyn ja USA:n puolustusvoimien DARPA, TCP/IP-protokollaperhe ja sen kehitystä julkisesti ohjaavat RFC:t. Nykyisin voisi sanoa, että oikeastaan Unixia ei enää ole, on vain POSIX-standardin kanssa yhteensopivia levitysversioita. Debianilla esimerkiksi on ainakin tavoitteena, että siinä voisi käyttää Linuxin ytimen sijasta FreeBSD:n ydintä.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Pari viikkoa sitten huomasin erään ison kodinkoneketjumyymälän mainoslehtisessä halvan monitoimilaitteen (printteri-skanneri), vain 29 €. Mustesuihkutulostinta en kaivannut, mutta skanneria kyllä. Lähdin selvittämään sekä CUPS:in (käytännössä printteriajurikokoelma) että SANE:n (skanneriajurikokoelma) yhteensopivuutta laitteen kanssa ja tulos oli epävarma. Kun selvitin vaihtoehtoja, nousi saatavuus suoraan kaupan varastosta myös tärkeäksi kriteeriksi. Tarkistin muutaman laitteen halvimmasta päästä ja sekä myyjäliike että valmistaja vaihtuivat ja päädyin kympin kalliimpaan Epson Stylus SX420W -malliin. Sitäkään ei suoraan löytynyt tuettujen listalta, mutta päättelin sen olevan muuten sama kuin SX4200, mutta varustettuna langattomalla eli Wifi-verkolla.

Tulostus ja skannaus toimii Fedora 17 -koneesta USB-liitäntää käyttäen eli olen ihan tyytyväinen. Ihan heti en huomannut tutkia mikä käyttöjärjestelmä laitteessa olisi. Se tuli esille, kun tutkin paikallisverkkoon, jossa osana on myös langaton verkko, liitettyjä laitteita komennolla:

nmap -O 192.168.0.0/24

...
Nmap scan report for 192.168.0.126
Host is up (0.0016s latency).
Not shown: 995 closed ports
PORT STATE SERVICE
80/tcp open http
139/tcp open netbios-ssn
445/tcp open microsoft-ds
515/tcp open printer
9100/tcp open jetdirect
MAC Address: 00:26:AB:2E:B2:47 (Seiko Epson)
Device type: general purpose
Running: Linux 2.6.X
OS CPE: cpe:/o:linux:kernel:2.6
OS details: Linux 2.6.9 - 2.6.31
Network Distance: 1 hop

Niinpä tietysti. Lähes jokainen vähänkin älykkäämpi laite, jonka voi kytkeä verkkoon, toimii nykyisin Linuxilla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joo ja sähköllä. Linux hoitaa yhden siivun, pelkälää Linuxilla ei tee mitään.

Arhi Kuittinen

Applehan yrittää kohta viihdeinvaasiota.

Applen 4k televisiot tulevat täyden tietokoneen kanssa.

Puheentunnistus ja ipad-pelisopivuus antavat aikamoisen etulyonnin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

En itse osaa perehtyä niin syvällisesti kirjoitukseen ja kommentteihin, mutta aihe kiinnostaa ja olin kirjoittanut Puheenvuorossa aiheesta,jossa mainitaan,että suomalaiset nuoret menestyivät hyvin EuroSkils 2010 –kilpailussa johon osallistui 460 nuorta 25 eri maasta.

Suomalaisilta kotimaahan tuomisina tuli kahdeksan kultamitalia, kahdeksan hopeaa ja yhdeksän pronssia.Yleisöä kilpailussa oli yhteensä noin 60 000 henkilöä. Joten Suomessa taitaa olla hyvä Linux asiantuntemus, ainakin kasvaa.

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55342-euroo...

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tai sitten laskee. 2010 vielä oli toivoa Nokian kännyköiden suhteen, mutta se linja taidetaan ajaa lähivuosina alas kokonaan. Nokialla palvelinkäyttöjärjestelmiä oli useita, mutta minä tutustuin vain Solarikseen ja harvoihin uudempiin Linux-asennuksiin. Solaris on käytännössä melkein sama kuin Linux. Microsoft tuskin on lisännyt Windowsin käyttöä Nokialta ostamissaan toiminnoissa, mutta kun suuri osa niistä työpaikoista on jo mennyt ja pian luultavasti menee loputkin, niin sillä Linux-osaamisella ei enää työmarkkinoilla kovin paljon markkina-arvoa ole. Käsittääkseni alan koulutuspaikkoja on jo vähennetty ja syytä olisi edelleen vähentää. Hakija-aineskaan tuskin enää on kovin laadukasta. Opiskelu velalla työttömäksi ei järkevän ihmisen valinta ole. Tai tietysti, jos aikoo heti muuttaa ulkomaille..

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Raimo Koski kirjoitti:[Opiskelu velalla työttömäksi ei järkevän ihmisen valinta ole. Tai tietysti, jos aikoo heti muuttaa ulkomaille..],

- On se huolestuttavaa moneen muunkin kohdalla.
Kirjoitin kerran aiheesta:"Turhaa koulutusta vaiko aivotuhlausta?

..Esimerkiksi elokuussa (2014) työttömänä oli
- 6 200 insinööriä,
- 3 700 tradenomia,
- 3 100 humanistisia tieteitä opiskellutta filosofian maisteria,
- 2 700 diplomi-insinööriä ja
- 2 300 ylemmän kauppatieteiden tutkinnon suorittanutta henkilöä..

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179168-turh...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Mielestäni voi hyvin sanoa, että Linux on merkittävin suomalainen innovaatio jos ajatellaan sen myötä syntynyttä liikevaihtoa globaalisti.

Mutta jopa vieläkin merkittävämpää on se, että Linuxin myötä "open source" ajattelutavasta on tullut valtavirtaa ohjelmistotuotannossa; Lähes koko internetin ohjelmistoinfra on open source ja tietysti kännykkäkäyttis kisan voittanut Android.

Jim Zemlinin loistava esitys open source ajattelutavasta:

https://www.youtube.com/watch?v=7XTHdcmjenI

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Alkujasn kloonina Lixux ei ole innovaatio. Eikä myös aloittanut open sourcea

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Tarkistin top500:n tilanteen ja nyt siellä ei ole Windowsia lainkaan. Myös Solaris on kadonnut. Aixia ei enää erotella Linuxista, mutta ilmeisesti kaikki muut perustuvat Linuxiin. Jostain syystä Sunwayn Sunway RaiseOS 2.0.5, "which is based on Linux" on eroteltu omaan ryhmäänsä. Sunwayn järjestelmät, joista toinen on nyt listan nopein, ovat kyllä aika erikoisia. "The SW26010 has four clusters of 64 Compute-Processing Elements (CPEs) which are arranged in an eight-by-eight array."

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset